Liian pienet kädet

Kun lähikaupassa myydään Novitan Nostalgiaa kampanjahintaan ja langan kylkiäisenä luvataan 7 veljestä lehti on pakko poiketa. Siitä huolimatta että lehdessä ei muistaakseni ollut mitään minulle enkä oikeastaan tykkää tuosta nostalgialangasta...kaksi punaista ja yksi lila kerä kuitenkin kotiutui meille...ja ihan kivaa siitä saa aikaan kun yhdistää yksivärisen kanssa. 

Retuperällään blogissa oli linkitettynä näiden lapasten ohje. Ohjeen nimi on Heart Mittens ja löytyvät pitsiä ja palmikoita blogista. Ihana malli mutta miksi mi ulla on niin pienet kädet! Nämä ovat aivan liian isot minulle. Miehelle ovat kyllä sopivat joten käsissä se vika on. Taitavat mennä pukinkonttiin sillä sinnekin pitäisi vähitellen jo saada täytettä eikä vain ideoita. Näihin kului yhteensä 100g Lilaa Nostalgiaa ja luonnonvalkoista 7 veljestä. Saas nähdä josko tätä mallia yrittäisi vähän muokata jotta saisi aikaan pienemmän version. Käsien kasvattaminen kun taitaa olla hankalampaa puuhaa...

 Tulipa oltua myös mainoksen uhri. Schahenmayerin Lumio lanka on ollut kovasti esillä heijastavuutensa ansiosta. Ensin ajattelin ettei ole minun juttuni mutta jostain syystä viimeinen kerä neonpinkkiä pomppasi kauppareissulla kärryyn. Ajatuksena tehdä kahdelle lapselle pipot. Nopea oli tehdä mutta vain toinen lapsista kelpuutti pipon joten erinäinen määrä lankaa odottaa nyt käyttöä. Kuvassa ei heijasta kyllä yhtään mutta valon osuessa heijastinlankaan se kyllä vähän näkyy. Enpä tiedä oliko kuitenkaan ihan supertarpeellinen ostos mutta tulipahan kokeiltua. Ehkä loppulangasta voisi tehdä heijastavia tupsuja?:) 

Jotain muuta pomppi myös lankahyllyltä kotiin. Ensi viikolla ilmestyy Novitan talvilehti ja siellä on monta ihanaa mallia mutta yhtä odotan niin malttamattomana että ostin langat jo valmiiksi. Mietinpä vain käyvätkö nämä värit yhtään yksiin...? 

Tule perjantai pian!

Kätevä emäntä luovuttaa

Tänään ei nappaa. Kaikkea tulee aloitettua mutta ei sittenkään. Noh, kai näitäkin päiviä tarvitaan. Eilen viihdyin ompelukoneen seurassa ja sain jopa jotain valmiiksi. Kuvat ovat huonoja. Illalla ei valoa ollut tarpeeksi millään vaikka kuinka sytytimme kaikki valot päälle.

Kyseessä siis farkkuhame SK 8/13 lehdestä. Olen katsellut ohjetta sillä silmällä lehden ilmestymisestä saakka ja eilen sain ostetuksi kankaat. Melko hyvin onnistuin ompeluksissa. Taskut ovat tällä kertaa ihan siistit. Vyötärökaitaleesta ja vetoketjusta ei kannata niin kirjottaa mutta molemmat löytyvät kyllä omilta paikoiltaan... Ostamani farkkukangas oli tukevaa eikä ohutta kuten ohjeessa kuului olla joten kellomaisuus ei tässä toiminut. Sivut tönköttivät kirjaimellisesti sivuilla. Tuli siis kavennettua kellomaisuus pois. Taskujakin vähän pienensin ja ovatkin ny ihan näppärän kokoiset. Ihan kiva hame, vähän emäntämäinen kuten kommentti kuului :) Ei mikään juhlaversio mutta tarkoitus olikin saada töihin ja kotiin toimiva farkkuhame. Niitä kun ei ole kaupoista tänä syksynä löytynyt. Jos joku tietää missä farkkuhameita myydään niin saa vinkata! Samoin jos joku tietää saako ompelukoneeseen ostettua uutta vetoketjupaininjalkaa niin vinkkiä otetaan siitäkin vastaan. Olen onnistunut hukkaamaan sen Brotheristani ja totesin että kyllä se helpottaisi kummasti tuota vetoketjun ompelemista...

Farkkukangasta jäi kivasti jäljelle joten siitä voi myöhemmin surautella vielä vaikka mitä. Samalla tuli ommeltua olkalaukku tuttavalle. Kukkaronkehyksiä on ollut todella vaikea löytää viime aikoina. Viime vuonna tilasin kouluelektroniikasta tuplakukkaronkehyksiä mutta niitä ei siellä tänä syksynä enää ollut. Sinellistä laukkukokoiset kehykset ovat myös olleet jo pidempään loppu. Lopulta löysin ompelijanmaailmasta isoja laukkukehyksiä sekä tuplakukkaronkehyksiä. Tosi isoja tosin että ei niistäkään rahakukkaroa saa. Mihinkähän kaikki tuplakehykset ovat kadonneet? Mutta tällainen siis tuli tehtyä. Kivaa pitkästä aikaa. 

Jaahas, ja jalkakin mahtui mukaan kuvaa. Tänään ei suju tämä millään. 

Parit sormienlämmittimet tuli tehtyä jo aikoja sitten mutta bloggaaminen on jäänyt kiireiden jalkoihin. 

Tässä ensin kynsikäslapaset tyttärelle. Lankana step. Ihan onnistuneet ja kavereille pitäisi kuulemma tekaista myös :) nämä kuuluivat kyjyyn mutta kyjystä muutama sana myöhemmin. 

Regian safarilangasta muotoitui tällaiset lapaset. Ihan kivaa lankaa ja hauskat kuviot. Vajaa kerä kului näihin joten reilusti olisi vielä jäljellä. 

Niin se kyjy. Taidan luovuttaa ja tehdä ufot valmiiksi sitten joskus. Olen todennut että käsityöaikani on huvennut minimiin joten miksi tehdä "pakko" töitä kun aikaa ei tahdo riittää millään. Ennemmin taidan katsella uusia ohjeita ja tehdä kivoja töitä sen pienen hetken jota minulla nykyään neulomiseen on. Joulukin yllättää tänäkin vuonna enkä kyjyssä ollu tätä kesällä taaskaan ajatellut. Suurin osa kyjyistä tulee varmasti tehtyä loppuun asti, mutta pari menee kyllä suoraan purkuun ( paitsi että mitenhän oli sen Rose Mohairin purkamisen laita...?) muistaakseni puoleen väliin olen kyjyissäni päässyt mutta nyt ne lopettavat huutelun ja keskityn muihin juttuihin.