sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pienelle

Otan riskin ja esittelen tämän ristiäislahjan jo nyt juhlien aamuna. Luulen että vauvan vanhemmilla on nyt aamulla muuta puuhaa kuin lukea blogiani. 

Ristiäislahjaksi tulee yleensä ostettua jotakin kultasepänliikkeestä. Tällä kertaa en toimi kummina joten ajattelin että lahja voisi olla jotain muuta. 
En ole vauvan vaatteita ommellut taannoin esiteltyä jumppista enempää sillä vauvanvaatteisiin tarvitsee NEPPAREITA. Nähtävästi kauhuni vauvanvaateompelua kohtaan juontaa juurensa aikaan jolloin odotin esikoistani ja ajattelin hänelle ommella vaatteita. Lainasin jopa äidin saumuria mutta jotain meni pieleen eikä yhdestäkään vaatteesta tullut käyttökelpoista. Bodyn kaula-aukosta tuli niin iso että se olisi valahtanut vyötärölle ja ne nepparit...

Tämän onnistuneemman ompeluharrastuksen aloitin kuopuksen ollessa n. Vuoden ikäinen joten en ole opetellut ompelemaan vauvanvaatteita. Jollekin toiselle ompeleminenkin on vielä aika haastavaa kun tuntuu että silloin saumat pitää olla suorat ja siistit, omissa ei ole niin väliä vaikka kaksoisneulakin tekisi välillä hyppytikkejä. 

 Joka tapauksessa näin Nappinjan Facebook sivulla kuvan näin ihanalla tekstillä tehdystä bodysta ja ajattelin että jospa sittenkin ompelisin. Nappinja toimitti kankaat vielä supernopeasti ni jäi vielä muutama päivä aikaa valmistautua henkisesti koitokseen. Housut ovat helppo juttu. Ottobren kaava Baggy Bottom 4/2015 lehdestä. Kaksi kappaletta surautetaan yhteen. Aika leveät housut lopputulemana ja lahkeetkin lyhyet mutta kuvassa näyttivät täyspitkiltä niin ehkäpä vauvoilla on vain lyhyet jalat :)

Mutta se yläosa...katselin bodyja ja ottobren lehdistä niitä löytyikin useampaa eri mallia. Neppareitakin olisi kotona...päädyin kuitenkin paitaan johon tulisi vain yksi neppari taakse. 
Paitakin on helppo mutta tuo takana oleva halkio...uutta minulle mutta ohjetta seuraamalla onnistui ihan hyvin. Ja kun nyt tarkkaan sitä ohjetta tavasin niin huomasin että nepparia ei tarvitakaan jos tekee lankasilmun (siis minkä silmun?) ja ompelee napin. Nappeja löytyy aina mutta silmua piti kysyä ensin äidiltä ja sitten vielä kuukkelilta. Mut nyt osaan sekin! Paidan kaava löytyi ottobre 4/2012 ja on nimeltään Mint. Vaatteiden koko on 68.

Ompeluhommissa ehkä parasta on se että aina oppii uuden tekniikan. Toivoisin kuitenkin rohkaistuvani ompeluissa samanlaiseksi kuin neulomisessa jossa mikään ohje ei tunnu mahdottomalta vaan se minkä haluan neuloa niin neulon. Ommellessa jää aika monta vaatetta vielä tekemättä ajatuksella en osaa. 

Saatuani ompelutyön valmiiksi palkitsin itseni Novitan uudella Raitalangalla. Mitään ei pitänyt ostaa mutta tämä uusi väri muistutti heti mummon räsymatoista. Ekalla kauppareissulla en lankaa ostanut mutta sen verran jäi vaivaamaan etten hetkeäkään harkinnut kun miekkonen illalla kysyi josko käytäisiin vielä kaupassa...
Aamuhämärässä ei näköjään värikkäämpää kuvaa saa mutta lankahyllyltä tätä löytyy. Muita uutuuksia en vielä bongannutkaan, onneksi. Novita myy tällä hetkellä verkkokaupassaan poistuvia lankoja alennuksella mikäli joku syksyn väri on jäänyt puuttumaan ;)

lauantai 31. joulukuuta 2016

Vuoden viimeinen

Vuoden viimeiseksi neuleeksi valmistui Niina Laitisen Pakkasyö sukat. Sukat kiehtoivat kirjoneulepalmikollaan jota en aiemmin ollut nähnyt saatikka neulonut. Aloitin sukat ensin Pallaksella mutta jostain syystä jälki ei miellyttänyt joten vaihdoin Nalleen joka oli ohjeen mukainen lanka ja neuloutui näihin hyvin. 
Molemmat kerät olivat varastoni jämiä eikä ollut varmuutta riittävätkö langat. Äidiltäni löytyi kuitenkin lisää turkoosia niin sain langat riittämään. Tein varresta hieman ohjeen mukaista pidemmän (vahingossa) ja kantalapusta lyhyemmän (tahallani) 
Tykkään tästä ohjeesta kovasti ja mietin jo seuraavaa väriyhdistelmää. Miltähän nämä näyttäisivät jos toinen lanka olisi kirjava? Tämänhän voisi myös soveltaa 7veljekselle. Lankaa kului yhteensä 100g. 

Vuosi lähenee loppuaan. Näihin aikoihin tulee aina tarve tutkiskella lankavarastoa. Olen pariin otteeseen ollut aloittelemassa varaston laskentaa mutta lankoja on vähän siellä ja täällä niin en ole hommaan vielä ryhtynyt. Sitä vastoin ajattelin että alkaisin kirjata ylös valmistuneita jolloin kulutus olisi näkyvämpää. Lankaa on paljon ja aikaa vähän. 

Muuten totean että tämä oli tällainen vuosi. Paljon opin mutta paljon opeteltavaa jää ensi vuoteenkin. Tähän vuoteen mahtui mm. muutto uuteen kotiin, Tuisku-kissan kuolema elokuussa ja Maija-kissan saapuminen perheenjäseneksi lokakuussa. Arki on ollut kiireistä ja kuluttavaa ja sen huomaa oikeastaan vasta kun jää hetkeksi lomalle että kuinka väsynyt sitä onkaan. Toivon löytäväni keinoja arjen keskelle löytää aikaa myös itselleni ja minulle tärkeille asioille. Sen enempiä lupauksia en aio tehdä. Elämä kuljettaa ja kantaa. Tätä mieltä ovat myös Feekku ja Maija.




maanantai 26. joulukuuta 2016

Taimitarhan joulukalenteri

Kaikenlaisia neulonta joulukalentereita oli tänä vuonna tarjolla niin paljon että oli oikein valinnanvaikeutta. Päädyin neulomaan Niina Laitinen designin Taimitarhan joulukalenterin. Kalenteria seurasin facebookissa ja ajattelin että tämä sopisi minulle koska kirjoneulepätkiä tulee niin vähän kerralla että minun hartiat ehkä kestävät ohjeen tuijottamisen. Joulukiireiden vuoksi kuljin kalenteria kuitenkin koko ajan jäljessä ja kerralla tuli aina useampi luukku avattavaksi. Sain kalenterin reaaliaikaiseksi jossain 20. Luukun tienoilla.

Päätin jo alussa että neulon nämä äidilleni. Harmikseni huomasin että minulla ei ollut yhtään tumman harmaata 7 veljestä vaikka kaikkea muuta lankalaatikosta löytyikin. Aloitin sukat ensin vaaleanharmaalla ja vihreäkirjavalla raitalangalla. Kuviot erottuivat kuitenkin sen verran huonosti että vaihdoin kuviovärin luumun väriseen jota minulle on ollut kerä ties kuinka kauan enkä ole koskaan tykännyt ko. väristä. Näihin sukkiin kerä upposi kuitenkin mukavasti ja lopussa alkoi jo jännittää että riittääkö lanka. Pieni nöttönen jäi kuitenkin jäljelle. 

Valitsin ohjeeksi leveä pohkeisen mallin. Pituutta tuli minun jalkaan polveen asti ja jalkaterän mittakin ylitti minun varpaat joten toivon näiden olevan äidilleni sopivat.

Niina Laitisella on paljon kauniita sukkia ja nyt joulukuussa hän julkaisi joulusukkien ohjeita. Varsinkin Pakkasyö sukat ihastuttivat minua kovasti joten ostin ohjeen Ravelrysta. Tuo kirjoneulepalmikko on minulle aivan uusi juttu. Aloitin jo eilen sukkia pinkistä ja lilasta Pallaksesta mutta en ole tyytyväinen. Luulen että joko puikkokoko on väärä tai pallas vain ohuempaa kuin Nalle, Joten nyt täytyy odotella muun perheen heräämistä jotta pääsen penkomaan lankalaatikosta Nallea. Taimitarhasukissa tuli opeteltua lankadominansssia ja nämä Pakkasyö sukat osoittavat sen tärkeyden. Ihmettelin miksi kuvio erottuu niin paljon paremmin toisella puolella kuin toisella kunnes vaihdoin dominanssia aina puolessa välissä. Huomaatteko eron pinkillä puolella parilla viimeisellä sentillä?

Kalsonkeja

Innostuin miesten boksereiden ompelusta sen verran että päätin ommella niitä myös pukinkonttiin. Veljelleni 
Ompelin Herukka kankaasta. Näistä tuli oikeasti aika hauskat vaikka keskiosan hahmot tulivatkin vahingossa väärin päin. 
Miehekkäälle ajattelin ommella tällä kertaa vähän hillitympää edellisten pohojaalais kalsareiden jälkeen. Näillä väreillä muistuttavatkin kovasti kaupan boksereita ja yllätyin jotenkin itsekin että voihan näitä tehdä myös hillittyinä. 
Kun nopeasti yrittää tehdä ja vielä sarjatyönä niin saattaa joutua purkamaan useammankin sauman. Minulle kävi juuri niin kun luulin muistavani edellisistä boksereista ompelujärjestyksen. En muistanut ja ratkojalle oli töitä. Vyötärökuminauhan ompelu on tuottanut tähän asti kasan harmaita hiuksia mutta näihin kokeilin ommella suoraan saumurilla kiinni ja se olikin hyvä idea. Lahkeensuihin totesin kolmepistesiksakin olevan minun koneellani se paras. Kaavana käytin samaa Kangaskapinan ilmaiskaavaa kuin viimeksikin.

Tilasin jujunalta kasan kivoja bokserikuminauhoja joita aion kokeilla heti kun koneet taas joulun jälkeen käynnistyvät. Jujunalle tuli myös myyntiin alusvaatekaavat koko perheelle ja niistä toivon saavani hyvät kaavat tytöille koska tähän asti olen kaavoittanut heidän vanhoista pikkareista ja lopputulos on ollut aina enemmän tai vähemmän epäonnistunut. Jujunan leveä bokserikuminauhakin tuntuu paljon pehmeämmältä kuin tämä Eurokankaasta ostettu kuminauha. 

Vauvalle

Pieni neiti jolle neuloin toukkapussin syntyi vanhemmille jotka molemmat ovat lapsuudessaan eläneet retroaikaa. Siitä syystä päätin jo ennen vauvan syntymää että ompelen jotakin Ommellisen retronalle joustofroteesta. Kun vauva sitten oli syntynyt sattui black friday sopivaan saumaan ja sain retronallea edulliseen hintaan. Joulu lähestyi ja ompeleminen oli vain haaveissa. Haalarit ovat olleet kovin suosittuja viime aikoina somessa mutta mietin osaanko. Olen ommellut ainoastaan omille lapsilleni joten toisen lapselle ompeleminen kasvatti heti paineita. 
Ottobre 4/2012 löytyi kuitenkin selkeä jumppis kaava joten sitä päätin kokeilla. Haalari olikin helpompi ommella kuin olin kuvitellut. Olen välillä vuorittanut lasten hupparin hupun mutta tämä surautettiin vain saumurilla. Pientä mietintää aiheutti vetoketju ja siihen liitetty resorireuna joka olisi voinut olla parempi. Vetoketju olisi myös voinut olla pidempi vaikka ohjeen mukaan ostin sillä resorireuna oli pidempi kuin vetoketju. Muuten minä tykkään kyllä itse tästä haalarista tosi paljon ja sainkin innon kokeilla ommella vauvalle toisenkin haalarin. Varastossa on nimittäin paljon lasten kankaita jotka eivät omille lapsille tunnu kelpaavan. 

Turisti villasukat

Pääsee esittelemään joulupaketteihin päätyneitä lahjuksia. Jossain vaiheessa tuntui etten ole saanut mitään aikaan mutta lahjoja paketoidessani olikin omatekemiä melkoinen kasa. Ensi vuonna voisi kyllä pitkin vuotta tehdä sukkia ja lapasia varastoon niin omatekemiä olisi vieläkin enemmän. 
Aamuhämärässä pädillä räpsäistyt kuvat ovat ihan kamalia mutta minkäs teet kun ulkona on pimeää eikä lumesta ja valoisuudesta tietoakaan eikä jostain syystä tunnu olevan aikaa kovin luoviin valokuviin. Ihailen aina teidän muiden kauniita ja harkittuja kuvia. 

Veljelleni pujahti lahjapakettiin Turisti-sukat. Veljeni on joskus linkannut somessa kyseisten sukkien kuvan minulle ja nyt kun satuin löytämään ohjeen aivan sattumalta niin päätin nämä tehdä. Ohje löytyy ainakin googlettamalla Turisti-villasukat. 
Lankana näissä on 7 veljestä ja ensin neulotaan tavallinen valkoinen villasukka urheilusukan raidoilla. Valmiin sukan pohjasta poimitaan silmukoita pohjaa varten. Ohjeessa on hieman epäselvästi tuon pohjan kiinnitys sukkaan joten minä päädyin neulomaan sen suoraan kiinni sukkaan. Jouduin myös soveltamaan koon kanssa sillä saajalla on 46 jalka eikä ohje ihan sinne asti riittänyt. 
Soljet kävin ostamassa paikallisesta kangaskaupasta ja lopulta oli valmista vaikka jossain vaiheessa tuntui etteivät valmistu koskaan. Näistä tuli ihan hauskat vaikken tiedä ovatko kovin käyttökelpoiset. Harmi etten ollut paikalla lahjaa avatessa joten en tiedä millaisen reaktion aiheuttivat.

Toukalle

Sukuun syntyi pieni tytöntyllerö. Tuleva Äiti kysyi voisinko neuloa toukkapussin neidille jo kauan ennen laskettua aikaa.
Minä aloitin projektin tietenkin vasta sitten kun alkoi tulla jo vähän kiire. Tuleva äiti oli löytänyt netistä pari kuvaa joissa pussin huppu oli neulottu tiimalasikantapään tapaan ja ne mallit näyttivät minunkin mielestäni kauniilta peruspötkön sijaan. Silmukkamäärät otin perustoukkapussin ohjeesta joita löytyy useampikin netistä. Eli 120s ja 7krs välein MOLEMMISSA reunoissa 2s. Lisäys (tässä kohtaa sain purkaa myös aika reippaasti tehtyäni kaikki kolme lisäystä väärin)  Tämänkaltaiseen huppuun ei löytynytkään ohjetta joten jouduin soveltamaan. Soveltaminen tarkoitti tässä tapauksessa neulomista kisakatsomossa 3,5t todeten että tuli liian iso ja purkaen koko höskän kotiin tullessa. Toisella yrityksellä kaventelin reippaasti ja sain aikaan omasta mielestä sopivamman hupun.
Baby Bornin pää on oikean vauvan päätä pienempi joten huppu näyttää edelleen isolta. Langaksi käytin 7 veljestä ja reunaan virkkasin lopulta rapuvirkkauksella reunan niin reuna ei ala rullautumaan. Helmaan neuloin reikäneuletta sen verran että sain pujotettua satiininauhan jotta pussin voi avata ja pukeminen on helppoa. Sovituskuvaa saajan päällä en ole vielä nähnyt mut toivottavasti pussi on ollut sopiva ja käytössä.