sunnuntai 19. heinäkuuta 2015

Ophidia

Matosukat. Neljä pientä lankanyssykkää päälangan lisäksi sukassa. Juu... Nämä olivat ensimmäiset tourin sukat jotka meinasin jättää neulomatta. Aluksi minulla ei ollut hajuakaan miten saisin nuo lankanyssykät pysymään edes yhden kerroksen sotkeutumatta ihan solmuun ja ajattelin että jos tällä tavalla pitää kaksi sukkaa saada aikaan niin jätän kyllä väliin ja neulon mielummin etappien välillä aloittamaani Puro Batik toppia. 
 Ärtymystä purkaessani toinen tiimiläinen vinkkasi että sukan suu hakaneulalla kiinni ja nyssykät sukan sisään. Tajusin myös ettei pääväriä tarvitse lukita sekä ennen että jälkeen matosilmukan jolloin langat eivät menneet enää solmuun. Johan helpotti ja ajattelin josko näistä kuitenkin tulisi sukat. Edes sen takia että Lentävän Lapasen joukkueet järjestävät kilpailusukista näyttelyn kisan jälkeen ja haluaisin saada kaikki kuusi pariani näytille. 
Punainen sukka jatkoi kuitenkin takkuamista. En osannut laskea kuuteen vaikka kuinka yritin, ja luulen tehneeni näihin sukkiin enemmän virheitä kuin muihin yhteensä. Virheet eivät kuitenkaan ole vähentäneet tehtyä työtä vaan ovat "vahinkoja" joten saivat jäädä jos en ajoissa huomannut. Väänsin punaisen sukan vartta melkein viikon koska jostain syystä malli ei innostanut. En taida oikein olla palmikkoihmisiä kun sain yhden rakkaan Cubicsinikin poikki äheltäessäni.
Sininen sukka sujuikin jo sutjakkaammin. Punaisen sukan valmistuttuani päätin pistää kunnolla lekkeriksi ja vaihtaa värejä päittäin kun eivät olleet lempisukkani muutenkaan. Sininen lanka olikin nopeampaa neulottavaa (!) ja sukka valmistui päivässä. Lopulta opin myös laskemaan kuuteen jota tarvittiin mallikerroissa ja tajusin ettei palmikkokerrosten välissä tarvitse muuta kuin neuloa :) 

Näissä sukissa oli hauska uusi kantapää jota voisin muuallekin kokeilla. Opin myös tekemään noita matoja tai käärmeitä ja niitä voisi kyllä joskus soveltaa muuallekin. Jalassa nämä myös näyttävät ihan kivoilta vaikka M- koon minimivaatimuksilla sukat ovat vähän reilut minulle. 
 Valmista tuli kuitenkin ja eilispäivän oli kummallisen tyhjä olo kun näitä ei ollutkaan enää pakko tehdä joka välissä. Sormi ärtyi näistä sukista taas kipuilemaan. Syy taitaa siis olla ohuilla sukkapuikoilla, paljon kerralla, palmikonkiertoja. Mutta koska sormi on juuri tutkittu eikä sen kummempaa vikaa löytynyt niin eiköhän parin päivän lepuutus taas auta. 

Näissä sukissa muuten lankoina oli Austermann step joka tuntui tosi karhealta parin handu langan jälkeen. Sponsorilankoja ei kuitenkaan ole enää jäljellä joten loppukisa mennään omista varastoista löytyvillä langoilla. Ja niitähän riittää...

Tourin viimeinen ohje julkaistaan tiistai-keskiviikko välisenä yönä tämän hetken arvailujen mukaan. Kyseessä monella värillä neulottavat sukat joten kädet joutuvat taas koville. Tavoitteena on kuitenkin saada sukat valmiiksi ennenkuin loma loppuu. Siinähän se kesä sitten menikin...kakkosetapin sukat pääsivät muuten kuvakisaan saakka johon valitaan 20 ( vai oliko se18) etapin sukkaa. 

5 kommenttia:

  1. Tosi hienot, niin nämä kuin muutkin Tour-sukkasi. Musta tuo erivärisyys on hauska tyylikeino. Mullakin vähän vasen etusormi juilii, mutta nyt oonkin sukkien välissä virkkaillut. Kyllä se yhdenTour-parin kestää vielä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, tässä tourin tiimellyksessä ei enää pienet urheiluvammat haittaa :D

      Poista
  2. Mainiot sukat! Kivaa tuo saman-eiparisuus, tykkään! Sulla on melkomoinen turnauskestävyys, ei voi muuta sanoa. Hienoja sukkia on tullut, viimeisiä vielä odotellessa...

    VastaaPoista
  3. Näitä valmistuneita sukkia on ollut kiva käydä vakoilemassa ja huokailemassa, nämä eriparisukat nousivat toistaiseksi mun suosikiksi. Erivärisyys ja tuo "mato" tuo kivan twistin sukkaan. Punnerra vaan kaikki kuusi valmiiksi, yritän järjestää työreissuni siten että pääsen katsomaan niitä Lapaseen livenä ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, olisipa mukava tavata sinut ihan livenä!

      Poista