keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Ompelijatar pukeutuu verhoon

Ystäväni antoi minulle kasan vanhoja kankaita. Osa ihan perinteistä retroa. Pesun jälkeen päätin aloittaa siitä ihanimmasta, mitäpä sitä säästelemään kaapissa. Sillä samalla peruskaavalla mentiin taas kuin viime aikoina mekkotehtaalla. Tällä kertaa vaan puuvillakangas yllätti trikoo-ompelijan mutta siitä tuonnempana. 
 Tämän kankaan sivussa lukee Anita Wangel ja pienellä googlettelulla selvisi tämän olevan n. 70-luvulta. Vihreä ei ole oikein minun väri mutta ihan pirteältähän tämä näyttää.  
 Vähitellen vetoketjun ompelukin alkaa sujumaan eikä pelota enää niin paljon :) ihan sutjakka ompeluhomma ja hyvä lopputulos...tällä kertaa muistin myös teipata kaavat kokonaisiksi edelliskerrasta oppineena :) 

Mutta... Jokin menee aina vähän pieleen. Huomasin jo pesussa että yhdessä kohtaa on tahra. Leikatessa en tietenkään sitä muistanut joten tahra sattuu näkyvästi etukappaleen rinnuksiin... Tällä kaavalla ennen tehdyt mekot ovat olleet trikoota tai strechiä joten antavat vähän periksi. Tämä mekko ei kuitenkaan periksi anna ja on siis valmiiksi vähän nafti. Melkein tarvittaisiin sitä margariinia reisiin kuten eräässä tv mainoksessa eikä takaliston kannata ainakaan levitä tai joudun ompelemaan kaistaleet sivuihin. Mutta näillä mitoilla tämä mahtuu ja sillä hyvä. 




3 kommenttia:

  1. Aivan huikean ihastuttava kangas. Mikä kesämekko .Eikäs tuo naftilta näytä ainakaan noin hoikalla ihmisellä. Lämpöistä kesän jatkoa.

    VastaaPoista
  2. Minusta nuo viileät vihreät sävyt pukevat sinua oikein hyvin ja tuo mekko näyttää tosi raikkaalta päälläsi. Mekko on muutenkin mukavan "hipahtava" ja kesäinen. Tykkään!
    Kyllä sinä voit vihreää värinä käyttää; kyse on vain "niiden oikeiden" vihreiden sävyjen löytämisestä, ei niinkään itse väristä. :)


    - Eva-Maria S.

    VastaaPoista
  3. Aivan ihana kuosi mekossa, mallikin kyllä miellyttää =)

    VastaaPoista