Kangasta oli vähän niukanlaisesti jäljellä koska samasta kankaasta äíti ompeli uudet kankaat vanhoihin rattaisiin. Järkevällä asettelulla ja leikkaamalla ylä-ja alaosat erikseen niin saisin kyllä kankaan riittämään. Itseeni tyytyväisenä aloitin innolla ompelun. Etukappaleet menivät hienosti ja takakappaleetkin kunnes...huomasin leikanneeni takakappaleen yläosan väärin kun olin joskus leikannut alavarat irti kaavasta. Yläosista puuttui siis osa... Sen verran kangasta oli vielä jäljellä että pystyin leikkaamaan uudet yläkappaleet. Ja taas jatkettiin innolla kunnes...huomasin leikanneeni kaksi samanlaista takakappaletta enkä peilikuvaa kuten olisi pitänyt. Voi #%<{}\^# kangastahan ei jäänyt yhtään yli kun korjasin ekan mokan. Ei auttanut kuin leikellä yläosat palasiksi ja yrittää ommella yhteen oikeanlaisiksi paloiksi. Tämän sain vielä korjattua ja jatkoin kunnes...olin leikannut myös takakappaleen helmaosan samanlaisiksi enkä peilikuviksi. Tässä vaiheessa oli paras pitää yön mittainen tauko...
Onneksi omissa kaavoissa ei juurikaan ollut hienouksia eikä levennyksiä joten käänsin toisen kappaleen ylösalaisin ja jatkoin. Saattaa olla että lankasuoruus kärsi mutta mitä sitten...tämän jälkeen sujuikin jo paremmin ja mekkokin valmistui. Päälle sovittaessani huomasin että siitähän tuli hieno ja ihan sopiva! Joten tästä ns. Ilmaisesta mekosta tulikin ihan huippu ja mitähän tästä opimme? Pikkuisen malttia kannattaa säästää vaikka inspiraatio viekin mennessään.