Kukkasukat

Pääsiäinen tuli ja meni. Tarpeeseen tulikin nuo muutama lähes ohjelmaton päivä muuten niin kiireiseen arkeen. Tänä aamuna tuntuu arkeen palaaminen kyllä todella takkuiselta taas, mutta tästä se lähtee.

Ehdin arjessa neulomaan vain silmukan silloin toisen tällöin joten suuria tuotoksia ei valmistu. Siitä syystä olikin ihanaa ehtiä neulomaan jotakin ihan valmiiksi asti nyt vapaiden aikana. 

Näistä sukista olen erityisen iloinen. Aloitin nämä silloin hiihtolomalla ja sain toisen sukan valmiiksi ennen pääsiäistä. Olivat sen verran keskittymistä vaativia ettei näitä työiltoina juurikaan neulottu. Ohje siis Novitan syksy 2012 lehdessä ja heti lehden ilmestyttyä aloitin nämä ensimmäisen kerran. Olivat ensimmäinen kirjoneule ikinä enkä osannut ollenkaan. Neuvoa kysyin sekä mummolta että äidiltä mutta pääsin vain 10cm vartta ennen kuin jätin kesken. Seuraavalla kerralla pääsin vain vähän resoria pidemmälle ennenkuin jokin helpompi vei voiton. Silti ajatus näistä jäi muhimaan ja on aina ollut mielessä että joskus vielä.

Hiihtolomalla aloitin uudelleen. Neulominen sujui ja intoa riitti niin paljon että koko seuraavan viikon kärsin totaalisesta niskajumista. Se riitti taas lannistamaan mutta vähän kerrallaan nitkuttelin eteenpäin. Pääsiäisenä päätin saada nämä valmiiksi ja toinen sukka valmistuikin parissa päivässä. Tällä kertaa seurana sitten selkäjumi. Lieneekö neulomisesta vai uusimista vaativasta sängystä mutta ikävä seuralainen tämäkin. 

Valmista kuitenkin tuli ja nyt ovat valmiit. Malli oli loppujen lopuksi yksinkertainen kun samanlaista toistoa koko ajan. Siitä huolimatta jouduin tarkistamaan jokaisella kerroksella että mitä tässä tehdäänkään. 

Lankana näissä Novitan Nalle ja molempia keriä jäi ihan pieni nöttönen. Painoa näillä on 150g joten kerät eivät olleet täysiä. se mikä on minusta erikoista on etten koskaan ole nähnyt näitä kenenkään tekemänä vaikka minusta malli oli kaunis. Oletko sinä nähnyt/tehnyt? 

Sukkien valmistuttua kaipasin jotakin värikästä neulottavaa, mutta mies kaipasi uutta pipoa kadonneen tilalle joten pikaneulontana 7veikasta pipo. Olen tehnyt näitä ennenkin mutta huomasin ohjeen olevan myös Novitan kevään 2016 lehdessä. Tämä itselle muistiin kun tällainen tarvitsee kuitenkin joskus tehdä taas uudelleen. 

Pipon jälkeen pääsin senvärikkään kimppuun...

Kuopukselle tulossa uudet sormikkaat kuten joka kevät. Onneksi omasta lankavarastosta löytyy kaikenlaisia yllärilankoja :)

Elämäni miehille

Mieheni harvoin pyytää minua neulomaan itselleen mitään, villasukkia on kuulemma ihan riittävästi jo. Tästä syystä olinkin iloisesti yllättynyt kun hän toivoi minun neulovan sormikkaat! Tottakai ja samantien jonon kärkeen. Lankaakin löytyi kotoa vaikka minkälaista ja päädyin neulomaan tummanharmaata Nallea. Kummallista että lanka jonka olen ostanut pussilankana ilman mitään ajatusta mitä siitä tehdä tulee joskus tarpeeseen. 

Sormikkaita en ole vähään aikaan tehnyt mutta kyllä ne muistuivat mieleen. Nallesta saikin ihan hyvät sormikkaat vaikka muistelin että tulee kovin paksut. Olen ehkä neulonut edelliset liian paksuilla puikoilla. Näissä 52s. Ja 3 puikot. Lyhyet puikot olisivat olleet tarpeen mutta niitä minulla ei ollut, taitaa olla vain 2,5mm 15cm puikot kotona. Lankaa kului muistaakseni 56g.

Saaja oli näihin kovin tyytyväinen ja niin olen minäkin. Ilolla sitä neuloo sellaista jota toinen oikeasti toivoo.

Tummasta on kyllä todella vaikea saada kuvaa tässä hämäryydessä. Minä kaipaisin kyllä jo lunta.

Sille toiselle elämäni miehelle, isälleni, neuloin synttärilahjaksi pipon. Kumpikaan miehistä ei paljon neuleita pyytele mutta piposta on joskus ollut puhetta ja lanka ja väri on ollut pitkään mielessä. Neulon vain niin vähän pipoja että silmukkamäärät ovat aina hakusessa. Tiiqin Rakkaudella sinun pipossa on ihan täydelliset silmukkamäärät ja kavennukset joten ilman sydänkuviota saa sillä ohjeella miehellekin pipon. 

Lankana tässä oli ensin harmaa Dropsin Delight mutta se ei riittänytkään koko pipoon joten neuloin Delightilla ja Novitan Pikkusiskolla kaksinkertaisen pipon. Tällä sain tuon delightin loppumaan varastostani. 

Nämä olivat oikein mukavia ja erilaisia töitä. Nyt joulukuussa olen pakertanut Missä Neuloimme Kerran blogin jänälankavillasukkajoulukalenterin parissa, tosin omin sovelluksin ja Lentävän Lapasen mysteerilapasen parissa. Elämme jännittäviä aikoja :)

 

Pinkkiä ja punaista

 Päädyin tutkailemaan lankalaatikkoani sillä silmällä kun sain edellisen postauksen villatakin valmiiksi. Päälimmäisenä pötkötteli puolitoista sukkaa tätä ihanuutta josta tyhmänä heitin jo vyötteen pois enkä yhtään muista mitä tämä oli. Auttakaa jos tunnistatte. Ihanan väristä lankaa jota ostin pinkkinä ja vihreänä viime vuonna Menitasta. Puikot 2,5mm ja melkein koko kerä. Aloitin varpaista toiveena kuluttaa koko kerä ja pieni nöttönen sitä vain jäikin lopulta jäljelle kun en enää viitsinyt alkaa purkamaan resoreita uudelleen. Kivat sukat ihan vaan itselle. Värit eivät todellakaan ole edukseen mutten saanut aikaiseksi mennä ulos kuvaamaan. 

Sukista aasinsiltana kalentereihin. Nipi Taimitarhablogissa on tehnyt näin ihanan kalenterin (miksi ihmeessä tuo kuva pyrkii väärinpäin)

 Tämän saa Ostaa Ravelrysta tai vaihtoehtoisesti ottaa yhteyttä suoraan Nipiin mikäli Ravelry ei ole tuttu. Minä ajattelin aloittaa heti tammikuun sukista ja lankakin on jo valmiina. Helmikuun saatan hypätä yli koska ne muistuttavat liikaa minun muutaman vuoden takaisia surusukkiani jollaisia en sen yhden parin jälkeen ole tehnyt, saapa nähdä. Mutta tätä suosittelen mikäli olette vielä kalenteria vailla. Niin Ravelrysta tämä löytyy hakusanalla Sukkakalenteri 2015.

Ja vielä viimeinen valmistunut. Äiti totesi/vihjaisi että vanha pipo alkaa olla jo vähän kulahtanut. Kiitokseksi lasten mummolareissusta päätin neuloa uuden pipon. Malliksi valikoitui rinsessa josta en koskaan ole pipoa tehnyt ja langaksi kumma kyllä ikivanha 7veljestä jolle ei ole koskaan tuntunut olevan käyttöä. Tähän tilanteeseen se kuitenkin sopi kuin nakutettu. Kerästä oli vielä melko paljon jäljellä joten en kuvitellutkaan sen loppuvan kesken, mutta...eipä ihan riittänyt koko pipoon eikä samanlaista tietenkään kotona ole...vaihtoehtolankoja mallailtuani päädyin neulomaan loppuosan 7veljeksen raitalangan purppuralla. Eihän tuo samaa ole mutta lähemmäs en pääse. Täytyy pipoa tarjota äidille kuitenkin, kaipa se kelpaisi edes koiralenkeille iltamyöhänä tai aamuvarhaisena. Kiva malli kuitenkin ja itselle muistiin että silmukoita 120 ( vähempikin olisi riittänyt) ja puikot 7veljestä.

Sen kummempaa viime vuoden muisteloa en aio teille tarjota koska lankavaraston kirjanpito jäi viime vuonna kesken samoin kuin valmiiden kirjaaminen ja varaston uudelleen laskenta vaatii sen verran monta tuntia että jätän sen sopivampaan ajankohtaan.

Parin kuukauden hiljaisuus

Näin rauhallisena joulunpyhänä on hyvää aikaa rikkoa blogihiljaisuus ja pläjäyttää parin kuukauden aikaansannokset ilmoille. Saa nähdä riittääkö yksi postaus vai pitääkö tehdä kaksi :) olen siis ollut ahkera täällä taustalla. Syksy on meidän perheessä ollut sairastelukierrettä ja sitkeä vatsatauti varjosti myös joulun viettoa mutta toivottavasti nyt oltaisiin jo parempaan päin. Ei voi onnellisempi olla kun lapsi on tänä aamuna syönyt jo ruisleivän kahdella päällisellä, mehujään ja annoksen riisipuuroa! Varsinkin kun taustalla on neljän päivän lähes totaalisyömättömyys...

Mutta niihin käsitöihin. Toivottavasti kaikista on vielä luvia. Eilen räpsin uudella älykkäällä puhelimellani ulkona kivoja pipo kuvia mutta tämä älykkyys ei hyväksy jostain syystä blogiani blogger appsiin, väittää vaan ettei blogia löydy sähköpostiosoitteella. Mikäli joku tietää mikä vipstaakkeli minulla on väärin niin kertokaa. Kännykällä olisi helppo blogata kun kuvat ovat useimmiten siellä.

Jostain on aloitettava eli linnasukat. 7 veljeksen jämiä varastoista. Tällaiset sukat etenevät kuin itsestään eli näitä lisää! Mukavasti saa pikkukeriäkin neulottua pois. Itselle vain muistiin että varteen kannattaa luoda 52s normaalin 48 tilalle. 

 Näistä intoutuneena pikkuneiti tilasi itselleen linnasäärystimet jotka joulupukki toikin...

 7 veljestä lempiväreissä. Nämä tuli neulottua yhdessä (!) päivässä! 

 Sitten tehtiin lapasia...nämä menivät paikalliseen joulupuukeräykseen lämmittämään kahden tytön käsiä. Toivottavasti ovat olleet saajilleen mieluisat. Samalla mallilla tein vielä yhdet nallesta 

Tähän kuvaan päätyi myös äskeiset linnasukat kun en muistanut että niistä oli kuva jo valmiina.

Ylimmät kuplalapaset ovat harmaata ja sateenkaari 7 veljestä. Pienet pinkit ovat nallea ja nalle taikaa ja nämä lilat ovat nallea. Hauska malli joka on jo pari vuotta vanha mutta kolahti minulle nyt vasta.

Pikkusisko sai lahjapaketista älykkäät lapaset. Näihin löytyy ohjetta Missä neuloimme kerran blogista. Ideana siis että sormet saa kolosta ulos riisumatta koko lapasta ja pujotettua takaisin lämpimään etteivät näpit jäädy näinä älyaikoina. Hauskat tehdä. 

Kuvat ovat surkeat kun lanka on petroolin väristä 7 veljestä ja kuvaussessio suoritettiin ilta-aikaan.

Pari tuubiakin tuli tehtyä. Pinkki ihanaa Novitan Metsoa jota tilasin pari kerää. Voi miksi en ole kokeillut tätä lankaa aiemmin, ei nimittäin taida olla enää värikartalla? Valkoinen on Novitan Hilettä yksi kerä niin pitkälle aina oikeaa kun kerästä riitti. Helppoja, yksinkertaisia mutta kuitenkin kauniita.

Lopuksi vielä pipoja. Keskellä samaa Metsoa kuin äskeisessä tuubissa, minun lempipipo! Reunoilla My Boshista pari kokeilua. Ensimmäinen tuntui ei koskaan enää kokemukselta mutta seuraava sujui jo sutjakkaasti. Minun huippukuivat kädet eivät oikein tykkää tekokuidusta mutta kunhan muisti rasvata kädet niin sitten sujui paremmin. 

Tässä neulomukset. Ompelukset taitavat saada ihan oman kertomuksensa.

Kevätveska

Olen haikaillut jo pidempään uutta laukkua. Olisi hyvä jos laukku olisi sen kokoinen että saisin mahtumaan sinne myös isomman kalenterin ja työpapereita ettei töihin mennessä tarvitsisi kulkea kassialmana. Tämä kassi ei tuo siihen vielä helpotusta mutta projekti jatkuu..

 N. Vuosi sitten tein kassin suuren käsityölehden ohjeella. Siitä tuli niin megalaukku että jäi tosi vähälle käytölle. Kankaat siis uusiokäyttöön ja uutta kassia kohti. Tässä vaiheessa olisi tietysti kannattanut tulostaa netistä jonkin ilmaisohjeen mutta minä ja ompeleminen kulkee yleensä teemalla visio päässä, sitä kohti vaikka taidot nolla. Visiona siis laukku laskoksilla ja kiva käsilaukku. Se mistä olen ylpeä niin vetoketjun ompelminen onnistui tällä kertaa hienosti. Vetoketjupaininjalkaahan minulla ei edelleenkään ole mutta tässä siitä ei ollut ongelmaa. Jos pieniä vinkkarointeja ei niin tarkkaan katsele niin ihan kelpo laukku tästä tuli ja käytössäkin on tänään jo ollut. Paremmin ja huolellisemmin voisi ompelukset suorittaa mutta  kun itselle tekee niin ei se ole niin nokonuukaa.

Vähän helpompi ja nopeampi tekele syntyi kassin jälkimainingeissa. Kävin paikallisessa kangaskaupassa ostamassa kassiin vetoketjua ja poistuin kaupasta kolme metriä trikookangasta rikkaampana.. Milloinkahan oppisi ostamaan vain sen mitä oli tarkoitus.. Samalla reissulla mukaan tarttui pieni jämäpala änkkärikangasta ja koska kuopus on suyri jäälintufani niin tuli tehtyä uusi pipa. Hieno on! 

 Vuoriksi löytyi onneksi kotoa pala sinistä trikoota. Huolestuttavasti alkaa näyttää siltä että isojen lankavarastojen lisäksi meillä lymyilee melkoinen kangasvarasto...

 

Liian pienet kädet

Kun lähikaupassa myydään Novitan Nostalgiaa kampanjahintaan ja langan kylkiäisenä luvataan 7 veljestä lehti on pakko poiketa. Siitä huolimatta että lehdessä ei muistaakseni ollut mitään minulle enkä oikeastaan tykkää tuosta nostalgialangasta...kaksi punaista ja yksi lila kerä kuitenkin kotiutui meille...ja ihan kivaa siitä saa aikaan kun yhdistää yksivärisen kanssa. 

Retuperällään blogissa oli linkitettynä näiden lapasten ohje. Ohjeen nimi on Heart Mittens ja löytyvät pitsiä ja palmikoita blogista. Ihana malli mutta miksi mi ulla on niin pienet kädet! Nämä ovat aivan liian isot minulle. Miehelle ovat kyllä sopivat joten käsissä se vika on. Taitavat mennä pukinkonttiin sillä sinnekin pitäisi vähitellen jo saada täytettä eikä vain ideoita. Näihin kului yhteensä 100g Lilaa Nostalgiaa ja luonnonvalkoista 7 veljestä. Saas nähdä josko tätä mallia yrittäisi vähän muokata jotta saisi aikaan pienemmän version. Käsien kasvattaminen kun taitaa olla hankalampaa puuhaa...

 Tulipa oltua myös mainoksen uhri. Schahenmayerin Lumio lanka on ollut kovasti esillä heijastavuutensa ansiosta. Ensin ajattelin ettei ole minun juttuni mutta jostain syystä viimeinen kerä neonpinkkiä pomppasi kauppareissulla kärryyn. Ajatuksena tehdä kahdelle lapselle pipot. Nopea oli tehdä mutta vain toinen lapsista kelpuutti pipon joten erinäinen määrä lankaa odottaa nyt käyttöä. Kuvassa ei heijasta kyllä yhtään mutta valon osuessa heijastinlankaan se kyllä vähän näkyy. Enpä tiedä oliko kuitenkaan ihan supertarpeellinen ostos mutta tulipahan kokeiltua. Ehkä loppulangasta voisi tehdä heijastavia tupsuja?:) 

Jotain muuta pomppi myös lankahyllyltä kotiin. Ensi viikolla ilmestyy Novitan talvilehti ja siellä on monta ihanaa mallia mutta yhtä odotan niin malttamattomana että ostin langat jo valmiiksi. Mietinpä vain käyvätkö nämä värit yhtään yksiin...? 

Tule perjantai pian!

Kaverille kans

Nyt se on valmis. Esikoisen ystävä ihastui esikoisen pipoon ja pyysi itselleen samanlaista. Sairastelun vuoksi pipo tilaus meinasi venyä kovin pitkäksi mutta alkuviikosta tartuin puikkoihin ja rykäisin sen valmiiksi. Ihan söötti siitäkin tuli :) lankoina novitan 7 veljeksen uudet värit " karkkiraita" ja lila. Lankaa kului yhteensä loppulankojen punnituksella 140 g mutta sitä on kyllä kovin vaikea uskoa. Näistä langoista on nähtävästi tehty myös muutama tupsu uudella tupsukehikolla :) lankaa kului siis suunnilleen samanverran kuin esikoisen pipoon.

Eilen tunsin oloni ensimmäistä kertaa kahteen viikkoon hyväksi. Edes illalla ei särkenyt mitään paikkaa ja jaksoin päivän hyvin vaikka vielä töiden jälkeen istuin pari tuntia kokouksessa. Oli ihan mieletön tunne koko päivän ja huomasin puhuvani ja hymyileväni paljon enemmän. Sairastaminen kävi kyllä voimille ja jotenkin käperryin vain omaan kurjaan olooni. Ei varmasti ole olluthelppoa muullakaan perheellä. Toivottavasti tämä nyt minulla helpottaa! Vaikka kyllä meillä vielä sairastetaan... Istuin maanantai-illan kissan kanssa eläinlääkärissä hän koko päivän juoksi hiekkalaatikolla ja oli kovin kipeän oloinen. Virtsakiteitä epäillään ja eilen sain aloittaa antibioottikuurin tulehdukseen. Onneksi Tuisku näyttää nyt voivan paljon paremmin. Syö ja pissaa normaalisti. Toivottavasti tämä menisi kuurilla ohi eikä tarvittaisi mitään isompia toimenpiteitä. Erikoisruokaa pitäisi toistaiseksi syöttää. Hinta kyllä hirvittää mutta kyllähän sitä lemmikkinsä hyvinvoinniksi ostaa jos on tarvetta. Saisikohan noita erikoisruokia halvemmalla tai muualta kuin eläinlääkäristä?

Sen verran virkeä kissaeläkeläinen lääkärin mukaan ;) oli että osallistui paketin avaamiseen. Innostuin niistä solmukeristä niin paljon että pistin Neulomn sivuilla vaihdon pystyyn. Muutama vaihtoon osallistui ja minä sain pakettini Tjorvenilta. Tämä oli kyllä varsinainen piristyspaketti! Ja miten osuikin niin oikeaan! Kerä oli ihanan värikäs ja nyt neuloessani olen huomannut langanpätkien olevan juuri minun mieleeni niin että niistä saa pari kerrosta aina neulottua. Royal suklaata olin juuri paketinhakumatkalla kuolannut kaupassa ja tarra-arkit olivat ihan nappijuttu. Kuopus rakastaa leppäkertttuja ja esikoinen pöllöjä! Joten tarrat joudun ehkä luovuttamaan tytöile :) kiitos Tjorven mahtavasta paketista tätäkin kautta!

Ipadilla näköjään ei pysty siirtelemään kuvia joten kaikki ovat tyhmästi tekstin lopussa ja kissakin näköjään nokittelee. Täytyy tietokoneella muokata tätä myöhemmin. Nyt aamukahville ennen työpäivän alkua. Mukavaa päivää kakile!

Huono, huonompi, paras

Tämän talven pipo esikoiselle on osoittautunut melkoiseksi projektiksi. Ensin oli peruspipo valkoisesta softysta ja mustasta 7veikasta. Pipo kesti pari viikkoa jonka jälkeen lörpsähti muodottomaksi. Pipo on melko käyttökelvoton siinä vaiheessa jos pulkkamäessä kaverit joutuvat nappaamaan poislentäneen pipon mäestä. Oli siis tehtävä pipo  nr.2.

Tällä kertaa lankana oli punainen 7veikka ja 

punainen softy. Tämä pipo säilytti muotonsa puoli päivää. Ehkä. Aamulla lapsen lähtiessä kouluun näytti hyvältä ja iltapäivällä kotiin tullessa oli jo lörpsähtänyt ihan kauheaksi! Valehtelematta alaosan resori oli venynyt puoleen alkuperäisestä! Tällä kammotuksella lapsi joutui kulkemaan pari viikkoa kunnes otin taas puikot kauniiseen käteen. Tällä kertaa suunnitelma tosin oli aivan toinen. Tiukkaa tuli.

 

 Mutta ai että näyttää kivalta kun on sopiva pipo päässä! Tässä tosin varamalli mutta näyttää kelpaavan kissallekin :) Tämän malli on talven Novitasta tuo alaosan tiilikuvio. Kaikki muu on sovellettu omasta päästä. Lankoina turkoosi ja fuksia 7 veljestä. Lankaa tähän kului 80g ja taitaa olla kaikkien kommelluksien jälkeen tammikuun paras työ! On muuten sama pipo kyseessä kun aiemmassa postauksessa. Se joka oli vaiheessa ja mietin mitä sille tehdä. Purin siis koko puro raidoituksen pois ja neuloin fuksialla kun väri miellytti saajaa enemmän. 

Että kolmas kerta toden sanoi tällä kertaa.

Kun mikään ei valmistu...

 ...On pakko alkaa esittelemään niitä keskeneräisiä. Ensin kuitenkin uusimmat kirjahankintani. En usein osta itselleni neulekirjoja mutta lainasin kirjastosta jo kesällä Cookie A.n Sukkia Rakkaudella ja totesin että se on pakko hankkia koska siinä oli niin paljon ihania ohjeita eikä kirjaston kirjoja voi loputtomiin pitää itsellään. Testattu on moneen kertaan kun aina saa häntä koipien välissä mennä palauttamaan myöhässä olevia kirjoja ja maksamaan myöhästymismaksuja jotta saisin taas jotain lainata. Näköjään ihminen ei vain joitakin asioita opi. Vaikka muuten olen tosi tarkka kaikista laskuista että ne maksetaan melkein heti kun postilaatikkoon tipahtavat niin kirjastonkirjoja en osaa palauttaa. Kehtaako tässä edes myöntää olleensa joskus muinaisina aikoina kirjastossa töissä...

Joka tapauksessa tilasin siis itselleni Cookie A kirjan joulun jälkeen kun joulupukki ei ollut kuullut toivettani saada tuota kirjaa joululahjaksi. Kummallista. Ja kun halvalla sai niin tilasin samalla tuon myssystä sukkiin ihan "possuna pussissa". yhtään en tiennyt millainen se on mutta vaikuttaa ihan kivalta perusopukselta josta ainakin yhdet lapaset on pian laitettava puikoille ja miehen peruspipon ohjekin löytyy. Se kun on aina yhtä hukassa kuin miehen pipokin...:)

Tuosta sukkia rakkaudella kirjasta onkin kahdet sukat jo puikoilla. Lilat Frostista kuuluivat itseasiassa jo Kyjyyn (josta ei sen enempää puhuta) ja ovat nimeltään Monkey. Hauskat ja helpot kunhan mallikerran oppii! Olen viime kesänä yhdet apinat jo neulonut ja ne olivat ensimmäiset englanninkielisestä ohjeesta neulotut! Tässä siis toiset. Paljon ei puuttuisi mutta puikoilla on ruuhkaa.

Toiset keksitädin sukat ovat nimeltään Hedera. Helppo ohje tuokin vaikka ensin tuotti hankaluuksia heti ensimmäinen kerros. Kerroksella piti neuloa joka toinen nurjaa ja joka toinen takareunasta nurin. En millään saanut näillä ohjeilla järkevän näköistä joten aloin neulomaan 1n ja 1 takareunasta oikein. Näyttää kyllä nyt sitlä kuin kirjan kuvassa joten en tiedä ymmärsinkö ohjeen väärin vai onko ohjeessa virhe. Molempi vaihtoehto on kyllä ihan mahdollinen.

Tästä ufoutuvasta murheenkryynistä piti tulla ihana pipo minulle tai tytölle. Ei tullut kummallekaan. Neulottuani useamman päivän 10 sukkapuikolla 180s ja saatuani pipon valmiiksi ei kumpikaan huolinut sitä päähänsä. Nyt olen purkanut tekeleen tuohon asti ja mietin josko neuloisi loput piposta ihan peruspipon ohjeella. Koska tämä on neulottu 3puikoilla on se vähän pieni minulle ja luulen ettei tytär huoli tätä missään muodossa joten saas nähdä mitä tälle käy...motivaatio katosi, mutta ideoita otetaan vastaan!

Eli näin. Olen minä jotain saanut tänään valmiiksikin! Kuopuksen pitkään odottamat villahousut valmistuivat tänään ja olivat jo koekäytössä -20asteen pakkasessa. Kuminauha tosin irtosi (miten niin ompelin huonosti?) joten vaatii pientä korjausta ennenkuin voi kuvata. Jospa ne saavat ihan oman päivityksen jossain vaiheessa. Villatakkikin kuulemma pitäisi neuloa mutta sitä ennen neulon kyllä noita sukkia!

Perjantai-ilta, sauna taitaa olla jo valmis, pitsa uuniin ja sen jälkeen sohva ja sukkapuikot. Siinä minun suunnitelmani! Hyvää viikonloppua!

Vuoden viimeiset

 Joulu on vietetty ja uutta vuotta kohti suunnataan pian. Joulu kului kotona rauhassa, neniä niistelleen ja köhien. Pientä flunssaa pukkasi mutta onneksi ei sen pahempaa. Pieni mummolareissu tehtiin jonka jälkeen kotona odottikin pieni haiseva yllätys. Ei Tuisku-kissa oli löytänyt hiekkalaatikolle ihan niinkuin ennenkin mutta jääkaappi oli saanut tarpeekseen jouluruuista ja ylitäydestä olosta ja sanonut sopimuksen irti. Eipä tarvinnut miettiä mitä tehdä sille viimeiselle kinkun rääppeelle eikä muillekaan jouluherkuille. Maito oli hapanta ja paakkuista jo yhden päivän jälkeen joten pois vaan. Harmi vaan että kyseessä oli perjantai-iltapäivä eikä siis minkäänlainen huolto/uuden jääkaapin saanti tule kysymykseen kuin viikonlopun jälkeen. Kovasti toivon mutta pahoin pelkään ettei huomenna vielä uutta kaappia tule kun on uudenvuodenaatto. Saas nähdä.

Mutta näihin neulomuksiin. Sain kaksi kerää ihanaa Crystalia lahjaksi vähän ennen joulua. Pipo niistä tuli ensin mieleen ja neuloinkin Novitan syksy 2011 lehdestä tuollaisen vähän lörpön pipon (puikot 10). Koska lankaa jäi vielä jäljelle, päätin neuloa samalla lapaset (puikot nr. 9, peukalo 8). Lanka loppui peukaloiden kohdalla joten piti kuitenkin ostaa lisää lankaa. Ja koska taas olisi jäänyt lankaa jäljelle peukaloiden jälkeen päätin ottaa vähän reilummin ja neuloa myös kaulaliinan (puikot 10 koska 12 ei ollut). Settiin kului yhteensä 500g. Kaulaliina on Novitan talvi 2012 lehdestä. Ihan minun väriseni. Tosin tällä hetkellä melko lämmin kun sää pukkasi vesikelille :(

Nämä tossut sujahtivat pukinkonttiin mutta unohtuivat esitellä. Malli on Garnstustudion. Lankana 7veljestä. Mustavalkoiset ovat kokoa 35-37 ja harmaat kokoa 45. 45 tosin sovelsin itse kun sellaista kokoa ei ohjeessa ollut. Nämä menivät toiveesta pikkuveljelle ja hänen tyttöystävälleen ja käytössäkin ovat jo olleet :)

Näin se neulojankin vuosi päättyy. Ensi vuosi alkaa toivottavasti parilla neulekirjapaketilla jotka tilasin. Ja langalla. JOs vaikka tekisi välillä jotain kivaa niiden epäonnistuneiden Kyjy töiden ja joululahjojen jälkeen...

Murr mikä marraskuu

 On niitä parempiakin aikoja elelty. Tämä kuukausi on ollut pitkä kuin nälkävuosi ja tuonut mukanaan jos jonkinlaista murhetta ja vastoinkäymistä. Jossain vaiheessa minusta jo tuntui että lukitsen kohta kkoko perheen sisälle eikä kukaan liiku mihinkään ettei kenellekään satu mitään. No en lukinnut, kaikki liikkuvat vapaasti sisään ja ulos ja elämä jatkuu. Joskus tuntuu vaan kaikki kasautuvan niin ettei positiivisinkään ihminen meinaa jaksaa. Nyt kuitenkin mennään eteenpäin ja asia kerrallaan ratkotaan juttuja.

Blogeja en ole ehtinyt lukemaan enkä ainakaan omaani päivittämään. Valmistuneita töitä minulla kyllä oli ja mahtava lankakasa tilattuani lankaa vähän sieltä sun täältä (sitä hyvin toimivaa lohtulankaa :)) langat unohdin tosin kuvata ja nyt tuli mieleen että unohdin myös joulupallot ja kuusen. Täytyypä niistäkin räpsäistä kuvaa jossain vaiheessa.

Olen minä jotain saanut valmiiksikin. Joululahjalista venyy ja paukkuu kuten joka vuosi. Jossain vaiheessa huomasin että kaikki on VIRKATTAVAA. Enhän minä edes tykkää virkkaamisesta mutta kyllä sekin näköjään sujuu, käsi tosin väsyy ihan eri tavalla kuin neuloessa. Mutta aloitetaan tästä Kyjy 13 palmikkojakusta. Tästä tuli IHANA! Minä tykkään. Nopea neuloa ja nätti kuin mikä. Minun mielestäni. Malli Novitan syksy 2012 lehdestä. Lankana Novitan Kelo, viime vuoden terraa. Lankaa kului muistaakseni n.300g. Pari kerää jäi vielä jäljelle josta ajattelin neuloa pipon ja huivin tai jotain. Nappi löytyi nappivaraston kätköistä ja on Veicon tuotantoa.

Tässä vielä ah niin edustava "anna mä voin ottaa sen kuvan" tyylinäyte mieheltä. Onhan tämäkin eräänlainen kuvakulma. :)

Kyjyt ovatkin sitten melkein tässä. Delight peitto valmistunee vielä ennen joulua, toivottavasti mutta muut olen kasannut jo vaatehuoneeseen ensi talven ufoiluiksi. Kai ne joskus sieltä valmistuvat...
Joten minun Kyjyni ei tule valmistumaan. Luovutin.

 Jotain ihan muuta siis. Tyttären ystävä toivoi synttärilahjaksi pöllökukkaroa. Sellainen piti siis tehdä. Eräästä askartelukaupasta löysin pienen pieniä kukkaronkehyksiä ja niistä ompelin samalla pikkuruiset kukkarot. Synttärilahjakukkaro ehti uudelle ommistajalleen jo ennenkuin tajusin kuvata mutta nämä jäivät meidän käyttöön. Se kuka näitä saa käyttää on tosin hieman auki vielä. Kolme tyttöä perheessä ja vain kaksi kukkaroa...hmm..

 Ja kuten joka vuosi. Talvi tuli ja yllätti neulojan. Eilen tajusin että ensi viikolle on luvattu kunnon pakkasia ja meidän lapset kulkevat vielä syyspipoissa. Paksua lankaa ja isot puikot ja voilá kaksi pipoa yhdessä päivässä. Tämä pipo on tosin se nr. 2. Pyysin kuopusta sovittamaan tätä tänä aamuna johon hän totesi noustuaan väärällä jalalla sängystä että "en kokeile, se on ihan karvainen!". Onneksi pipo on kelvannut tänään ihan hyvin kun huomasimme että siitähän tuli kissapipo! :) Lankana vanhaa ihanan pehmeää lilaa 7veikkaa ja lilaa ja valkoista softya jotka nekään eivät ihan uusia. Lila meinasi loppua joten jatkoin valkoisella eikä se nyt niin hullulta näytä kuin luulin. Menekkiä en tiedä kun en muistanut punnita. Kerän loput kuluivat aika hyvin:)

Tämä väärinpäin kuva esittää esikoisen pipoa. Mustaa 7veikkaa, joka on tosi paljon karheampaa kuin tuo vanha violetti! ja valkoista softya. 60s ja kavennukset tarpeen mukaan. Kuopuksen pipossa 50s itselle muistiin.

Nyt olisi vuorossa uusi pipo miehelle kun vanha on mystisesti kadonnut. Mutta kuinka monta silmukkaa pitikään olla miehen veikka pipossa??? Ikinä en muista :( Nyt kokeilussa vissiin 117s, saa nähdä onnistuuko vai joudunkko purkamaan. Listalla olisi vielä ystävän miehelle pipo. Milloinkahan nämä kaikki ehtii tekemään kun niitä joululahjojakin vielä pitäisi?

Niin ja tein minä vielä yhdet kissalapaset. Niiden kuva ei jostain syystä suostu latautumaan joten jätetään ensi kertaan. En ole niitäkään punninnut. Höh. Pitäisiköhän ryhdistäytyä...tulikos tästä nyt ihan valituspäivitys?

Kevättä joka suunnassa

Kevät pyrkii nyt kurkistelemaan joka suunnasta. Kuopukselle neuloin setin ruskeasta ja vihreästä nallesta ja roosasta woolista. Pipoon kului yhteensä 40g ja lapasiin 25g. Tarkoitus oli tehdä kämmekkäät mutta kuopuksella on niin pikku kätöset että yhteen kämmekkääseen olisi mahtuneet molemmat kädet niin tein sitten lapaset. HAssua muuten että yksinäiset lankakerät näyttävät välillä tosi tylsiltä ja tyhmän värisiltä mutta kun ne yhdistää johonkin toiseen väriin niin yhtäkkiä sointuvatkin kivasti yhteen. Niin kävi näillä väreillä ja vielä paremmin esikoisen setissä joka tosin on vielä kämmekkäitä vailla eikä sen takia ole vielä julkaisukelpoinen. Värit poimittiin keväthaalareista ja sen takia yhdistelmät olivat aika erikoiset.

Puikoilla on tällä hetkellä myös vintturahuivi Drops Delightista ja  huopahattu nr.2. Huopahattu nr.1 on jo valmis mutta ei ollut ihan saajan mieleen joten täytyy kokeilla vielä toista versiota. Nuo pesukonehuovutukset ovat vain aina vähän arpapeliä kun ei koskaan tiedä mitä pesukoneesta pesun jälkeen ilmestyy.


Piipahdin pääsiäisenä kukkakaupassa ja mukaan tarttui tällaiset ihanuudet. Vasemmalla kiinanruusu jollaista olen aina toivonut mutten ole uskonut kykyihini hoitaa sellaista. Nyt päätin kokeilla. Kukassa oli yksi nuppu ostohetkellä ja seuraavana aamuna noin ihana kukka! Nyt parin päivän jälkeen kukka näyttää olevan kuihtumaan päin, kukkiiko se vain pari päivää vai olenko tehnty jotain väärin? Apua! KAikki vinkit otetaan ilolla vastaan. Mielestäni kukkaa piti kastella kalkittomalla vedellä. Tarkoittaako se ettei suoraan hanasta otettua vettä vaan kannussa seisotettua? Myönnän etten ole mikään hortonomi ja se selviää myös tämän postauksen lopussa...(tähän nolostunut hymynaama)
Tuo oikeanpuoleinen on tuoksupelargoni joka tuoksuu ihan sitruunalle kun sitä koskettaa. Mummollani oli tällainen kun olin lapsi ja olen aina halunnut sellaisen itselleni. Yksi meillä kerran olikin mutta sekään ei ollut kovinkaan pitkäikäinen...:/

Meidän ikkunalaudalle ilmestyi eilen kokoelma jugurttipurkkeja muovipusseissa. Ei kovin kaunista mutta toivottavasti purkeista alkaa pian pilkistämään jotain vihreätä. Kokoelmassa on herneenversoja, tilliä, basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia.

Ja se kaupunkilaishortonomi (eli minä)...kysyi sitten kukkakaupassa että "tehdäänkö näistä herneistä niitä herneenversoja vai onko niihin ihan omat siemenet?" Onneksi kauppias ei tainnut ymmärtää mitä kysyjä tarkoitti vaan totesi että juu näistä sokeriherneistä tulee niitä parhaimpia....

Herkkutrio ja Annen kaipailua

Ihastuin tähän Novitan uuteen 7 veljeksen väriin heti kun sen viime kuussa näin. Jostain syystä minulle tulee tästä mieleen herkkutriojätski ja kerrankin päätin tehdä itselleni koko setin. Lapaset ja pipo ovatkin olleet jo käytössä mutta vintturahuivi valmistui tänään. Huivin ohjeen löysin neulomon extraideoista Minnaorvokin tekemänä. Ihanan helppo ja nopea malli. Lankaa koko settiin kului melkein 300g. Pieni nöttönen jäi pipon ja lapasten jälkeen mutta esikoinen on tainnut siitä jo neuloa itselleen. Huiviin käytin kokonaan yhden kerän jottei jäisi pientä kerää nurkkiin pyörimään. Pipo on ihan peruspipo, silmukoita muistaakseni n.105 ellen ihan väärin muista. Käytössä tuntuu venyvän joten silmukoita olisi voinut olla vähemmän. Neulos koko matkalta 3o, 2n, kavennukset aloitettu kun pipo oli 15cm korkea. Lapaset ovat omaa mallia. Silmukoita 44. Varsi neulottu ensin 2o, 1n jonka jälkeen joka 3krs. neulotaan oikeat silmukat "väärässä järjestyksessä". En tiedä onko se nimeltään valepalmikkoa vai mitä? kertokaa viisaammat!:) neljä palmikkoa jatkuu kämmenselän puolella koko lapasen mitan. Sädekavennus sormenpäissä. Peukalona näissä on minulle ihan uusi tuttavuus eli intialainen peukalokiila. Ystäväni Eva vinkkasi tällaisesta tavasta ja koska aina pitää kokeilla jotain uutta niin näiden ohjeen löysin Langanluonti blogista Kiitos selkeästä ohjeesta! Tykästyin kovasti tällaiseen peukalomalliin. En ole itseasiassa koskaan tehnyt peukalokiilaa ennen:)

Vielä pitäisi urakoida ja kuvata tammikuussa valmistuneet työt mutta joitain on hankala kuvata yksin eikä kuvausassistentteja ole ollut viime aikoina käden ulottuvilla. Ja monta uutta työtä muhii jo mielessä viime viikolla ilmestyneestä Novitasta, olipa siellä monta minun mieleistä mallia!

Viime kuun blogiarvonnan voittajaa Annea kaipailen edelleen. Laitatko minulle piakkoin yhteystietosi. Olen lähettänyt sinulle sähköpostia, huhuillut blogissasi ja omassa blogissani joten jos en tämän viikon aikana saa sinulta vastausta joudun valitettavasti suorittamaan uusinta arvonnan.

Sekametelisoppaa

Valmiita neuleita ja väkerryksiä on jokunen mutta blogin päivittämiseen ei ole oikein riittänyt virtaa viime aikoina. Siitä hiljaiselo...samoin koko perhettä enemmän tai vähemmän kiertävät flunssapöpöt ja huonosti nukutut yöt vievät mammasta energian ihan kiitettävästi. No josko tämä nyt tästä vaikka tällä hetkellä flunssavuorossa taidan olla minä itse...

Sukkalehden sukkia on ahkerasti tullut neulottua. Viidet sukat tein esikoisen eskariryhmän tädeille ja ensi viikon joulujuhlissa ne pääsevät sitten tätien jalkoja lämmittämään. Toivottavasti koot ovat oikeat ja jokaiselle löytyy jotakin. Tällä hetkellä siis sukkalehdestä tehtynä D valkoisesta 7 veikasta, F punertavasta oPi villasukkalangasta, O viininpunaisesta 7veikasta, R purppurasta 7veikasta ja E marjapuuron värisestä nallesta. D ja F sukat tässä kuvassa ja muut on esiteltyinä aikaisemmissa postauksissa. Hyvin sain varastolankoja näihin kulutettua koska yhtäkään kerää en ostanut!

Vähän kyllä ihmetytti sukkalehden silmukka ja kokovaihtelut. Suunnittelijasta riippuen tuntui että jotkin 39 koon sukat tulivat paljon isommiksi kuin jotkin toisen mallin sukat tai sitten se oli vaan tekijän päivästä ja käsialasta kiinni, tiedä sitten...

 Huopahattuja tuli tehtyä pari erilaista. Tein ystäväni lapselle samanlaisen kuin omalleni jo aiemmin Aade Löngistä mutta koska hatun piti olla hieman meidän neidin hattua isompi oli silmukkamäärissä taas soveltamista. Nämä hatut ovat päänympärykseltään vajaa 50cm mutta tähtikoristeisesta tuli korkeampi eli samalla vähän isompi. Koristeet eli puunapit ovat Veicolta josta löytyy jos jonkinlaista ihanaa nappia. ja Titityyltähän näitä saa tilattua. :)

Näistä hatuista tulee kyllä aika hauskoja vaikka itse sanonkin. Ja ideoita pyörii päässä vaikka kuinka kun vain olisi aikaa kokeilla ja toteuttaa...

   Huopateemalla jatkaen tuli esikoisen kaverille tehtyä kaulakoru Puron jämistä. Pallukoita ei tullu riittävästi joten Tiimarista käytiin hakemassa liloja helmiä lisäksi. Nauhana tässä kaulakorussa on pyöreä musta kuminauha.

Nämä tossut on tehty Novitan kevät 2007 ohjeella ja niiden pitäisi olla kokoa 34 ja mahtua 5v pojalle...mutta...ovat lähempänä kokoa 22 ja sopivat meidän 1,5v. Ihan ei mennyt putkeen siis tämä huovutus...tiedä sitten missä vika kun saman lehden ohjeella tehdyt aikuisten huopatossut ovat onnistuneet ihan mainiosti!? vai onko syynä se että aikuisten tossut tehdään kaksinkertaisella langalla ja nämä lasten yhdellä...näille ei käyttäjää ole valitettavasti vielä löytynyt mutta toivottavasti löytyy. Liukuesteet on pohjassa ja nämäkin napit Veicolta. Lankana Puron Kivi jooka muuten tällä hetkellä tuntuu olevan loppu meidän lähiseudun kaupoista, kumma juttu...

KUKKAroita pitkästä aikaa. Olipa kiva taas virkata näitä kun pari kuukautta olen pitänyt taukoa. Näihin kokeilin vähän eri värejä mutta joudun kyllä toteamaan että alkuperäinen KUKKAro Puro Batikilla ja Tennesseellä on edelleen minun oma lempparini. Pukinkonttiin sukelsivat nämä KUKKArot.

Ja viimeisimpänä joulupallokokeilu. Minä ajattelin että näihin en kyllä hurahda enkä edes tykkää mutta Dropsin joulukalenteria seuratessani löysin tuon ylemmän pallon ja pitihän sitä kokeilla. Minä en ole mikään kirjoneuleystävä enkä edes osaa neuloa kirjoneuleita mutta nämä ovat jotenkin sellaisia että pienet virheet ja kiristävät silmukat eivät minua haittaa. Ylempi pallo siis Dropsin joulukalenterista ja alempi Arnen ja Carlosin joulupallokirjasta. Minä kyllä luulen etteivät Arne ja Carlos tarkoittaneet palloja ihan jalkapallonkokoisisksi jolta tuo possupallo lähinnä näyttää mutta eipä se onneksi tytärtäni haitannut :) Molemmissa lankana 7veikka joka siis ihan liian paksua. Olenkin ostanut jo punaista Nallea kokeillakseni sillä kunhan jossain vaiheessa ehdin, joulun jälkeen kenties ;)

Tulipas pitkä postaus. Kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti! Tänään tuli vielä neulottua miehelle uusi pipo kelopipon tilalle. Se pipo nyppyyntyi ja venyi ihan muodottomaksi tosi lyhyessä ajassa ja eilen lumipyrystä kotiutuessaan sain toiveen tehdä uusi ja mielelläni teinkin sillä sen verran kauhea ilmestyi pipo oli kastuttuaan lumisateessa. Joten nyt on miehellä uusi pipo Isoveljestä joka toivottavasti kestää vähän paremmin käyttöä...