Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjoneulelapaset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjoneulelapaset. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2

Pyysin kustantajalta arvostelukappaletta Lumi Karmitsan uudesta neulekirjasta Villit vanttuut ja vallattomat villasukat 2. Muutaman päivän päästä postilaatikossa odottikin tämä teos ja voi miten inspiroiva ja ihana teos tämä on!

Jo ensiselauksella löysin monta mallia jotka miellyttivät minun neulesilmää ja moni malleista alkoi heti huutelemaan myös joulupukinkonttiin. Kuinka monet kirjoneulelapaset ehtisin tehdä ennen joulua? 

Kirja alkaa muutaman sivun perustiedolla kirjoneuleista. Ei liikaa eikä liian vähän faktaa vaan juuri sopivasti. Lumi on myös listannut eri lankoja käytettäviksi malleissa. Suurin osa langoista on helposti saatavissa kaupoista ja vaihtoehtoja on useita niin kotoakin löytyy varmasti jotain millä aloittaa. Yleisesti ottaen pidän myös siitä että neulekaavion alta löytyy kaaviossa käytetyt lyhenteet niin ettei kavennuskohdassa tarvitse alkaa selaamaan kirjaa tarkistaakseen lyhennettä.
Kirja sisältää seitsemän lapasohjetta ja seitsemän sukkaohjetta. Näiden lisäksi on kolme ohjetta joissa on ohjeet sekä lapasille että sukille.
Mallit ovat selkeitä ja näistä selviytyy myös kirjoneulenoviisi sillä selkeät kaaviot helpottavat neulomista. 
Minä aloitin kirjan neulomalla Ananastumput ja ilokseni huomasin että ohjeen mukaisista lapasista tulee minulle täydellisen sopivat. Minun kokemukseni kirjoneulelapasohjeista nimittäin on että minun pikkukäteeni valmiit ohjeet ovat liian suuria. On ilo neuloa ohjeen mukaan ja saada aikaan sopiva lopputulos. 
Minun ananastumput neuloin mustalla Fabelilla ja  Regian Fluormania Colorilla. Esikoinen katseli että nämä olisivat parhaan ystävän mieleen joten päätin testineuloa nämä nähdäkseni miten koko vastaa ajatusta. Ensimmäisessä lapasessa oli harmittavasti solmu eikä väriraportti jatkunut oikein solmun jälkeen joten lapasesta tuli lähinnä punainen. Toisessa lapasessa värit kulkivat täydellisesti. En lähtenyt kuitenkaan neulomaan uudelleen koska esikoiselle kelpasivat näin. Näissä lapasissa on intialainen peukalokiila joka istuu erinomaisesti käteen. Ohjeistus oli selkeä mutta onnistuin molemmissa lapasissa neulomaan peukalon keskelle kämmentä. Ensimmäisessä lapasessa olin jo ihan varma että ohjeeseen on putkahtanut virhe mutta virhe löytyi kyllä tekijästä. 
Minä tykkäsin mallista kovasti. Tai oikeastaan kaikista malleista sillä seuraava oli jo valmiina mielessä. Ja näin ihanat mallit vaativat tietenkin pienen lankatilauksen. Huomasin nimittäin ettei minulla ollut ohuita perusvärejä kuten mustaa, valkoista ja ruskeaa....joten Tapion Lankakaupan verkkokauppa kutsui..

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Minä osasin!


 Olen aina ollut sitä mieltä että kirjoneule ei ole minun juttuni. Ei sellaista voi osata! Olen aikanaan neulonut miehelleni Jussi-paidan jonka etukappaleella näkyy vielä vuosien käytön jälkeenkin epätasaiset salmiakkikuviot. Tuskinpa ne siitä muuksi muuttuvat vaikka mies välillä pienellä painostuksella käyttääkin paitaa. Joten en siis osaa enkä koskaan tule osaamaankaan. Mutta...

Novitan Syksy 2012 lehdessä oli kirjoneulesukat jotka haluan, joten ne päätyivät yhdeksi kyjy-työksi. Sukkia aloittaessani pääsin kolme kerrosta kirjoneulekuviota jonka jälkeen ne jäivät odottamaan syksyä. Kauniilta ne näyttävät kuvassa mutta minä luulin että lankaa pitää kiepauttaa toisen langan ympäri joka kerran kun väriä vaihtaa joten melkoisen hidasta tämä tämmöinen kirjoneule...? Tässä eräänä päivänä äitini kuitenkin totesi että ei niitä varmaankaan tarvitse kierittää toistensa ympäri jos tällaista kirjoneuletta tekee joten päätinpä sitten kokeilla neuloa niin että molemmat langat ovat samalla sormella ja vaihdan vain lankaa. Ja kas, kyllähän se neulominen jo vähän nopeutui ja helpottui :) Langatkaan eivät menneet enää niin solmuun. Ja koska älysin idean niin luulin itseäni tietenkin mestariksi. Siispä suunnittelemaan oma kirjoneulekuvio ja neulomaan lapasia. Helpommin sanottu kuin tehty. Kissantassua piirsin kaksi päivää. Ensin sillä oli vain kolme polkuanturaa ennenkuin älysin että niitä pitää olla neljä... Mallikuvio taitaa siis olla valmiina myös karhulapasiin...

Tässä ne nyt kuitenkin ovat. Neuloin ne YHDESSÄ viikonlopussa! Enkä pitkään aikaan ole neulonut niin paljon kuin sinä viikonloppuna. Jopa lapset taisivat älytä että on paras antaa mamman neuloa. Lapaset olivat esikoiselle joten hän niitä malttamattomana odottelikin maanantaiaamuksi kouluun. Lankana pinkki ja musta Fabel. En ole muistanut punnita niitä vielä joten en tiedä kuinka paljon lankaa kului. Ovat ihan erikokoiset koska neuloin ensimmäisen lapasen paljon löysempää kuin toisen. Mutta eipä se kirjoneulekaan niin vaikeaa ole. Ihan itsenikin yllätti kun olen aina luullut sen olevan mahdoton tehtävä. Melkoisen epätasaista jälkeä ja virheitäkin löytyy mutta ovat ensimmäiset kirjoneulelapaseni ikinä ja olen niistä hyvin ylpeä :) Esikoinenkin tykkäsi joten ihan onnistuneet siis.
 Onneksi tuli kuvattua aamulla ennen kouluunlähtöä joka suunnasta koska illalla nämä olivat jo melkoisen kuraiset ja likaiset. Käyttöön ovat kuitenkin tarkoitetut niin hyvä että kelpasi. FAbel kestää hyvin pesuakin niin voi koneeseen huoletta heittää. Toisin kuin Novitan langoista neulotut sukat jotka ovat viime aikoina huopuneet pesukoneessa. En tiedä onko vika pesukoneessa vai pesuaineessa mutta tulevat huopatossuina ulos koneesta vaikka pesen ihan niinkuin ennenkin :(
.
 Vähän muutakin olen saanut aikaan. Kahdet junasukat Fabelista. LAnkaa kului yhteen pariin huimat 20g mutta aika söpöisiä pikku sukkia.









Ja vähän uusia lankojakin olen varastooni saanut. Vasemmalla Karnaluksin tuliaisia jotka kovasti sormia polttelevat mutten ole vielä keksinyt sitä oikeaa ohjetta niihin. Oikealla Zeldan ihania lankoja. Näistä en ehkä raaski vielä tehdä mitään. Kunhan silittelen ja ihailen :) 

Näin. Kyjyt eivät siis etene mutta kaikkea muuta kyllä puikoilta putoilee. Jospa joskus sitten niitä kyjyjäkin...