Anna lapsen valita

Esikoinen toivoi sormikkaita syksyyn. Jostain kumman syystä viime vuoden lapaset ovat kaikki tehneet katoamistempun ja aamujen viiletessä alkoi sormia palella. Katoamistemppu on hieman erikoinen sillä muistelen ettei lapasia tullut laitettua minkäänlaiseen kesäsäilytykseen kun niitä tarvittiin vielä toukokuussa. Luulisin siis että löytyvät ihan omalta paikaltaan laatikosta...(tässä kohtaa ei kannata lapselle kertoa ettei äitikään ole löytänyt omia viime kevään lapasiaan vielä..)

Oli siis luotava uutta.

Pyysin lasta sukeltamaan lankalaatikkoon ja tuomaan mieleisen langan. Odotin yhtä kerää jotain sinistä. Sain kolme vajaata kerää...beigen, valkoisen ja pinkin. Malli sai kuulemma olla ihan oma eikä sormikkaiden tarvinnut olla samanlaiset. 

Aloitin 56s. Raidoittamaan satunnaisesti. Peukalokiilaan mennessä totesin että sormikkaista tulee liian isot minullekin joten purin varteen asti. Varren joustin sai jäädä mutta kämmenosasta lähtien neuloin 52s. Peukalokiila minulle vanha tuttu ja näissä sormikkaissa näyttää yllättävän siistiltä. Joka toinen krs lk ja seuraavalla kerroksella lk neulotaan kiertäen. 

Kuvat aamuhämärässä ovat surkeita mutta ei auta. Lunta odotellessa. Mutta ennen lunta toi posti minulle mukavia paketteja.

Näissä riittää puuhaa joksikin aikaa, mutta on kyllä hauska kokeilla jotain uutta välillä.