Lohtulankaa

Joskus sitä vain tarvitsee...ja tällä kertaa sitä tarvitsi paljon. Kiitos Poppelin, tulikin tilattua sitten rutkasti kerralla, tai no kahdella kertaa... :) Ensin tuli tilattua värikästä....
* kaksi Dropsin Fabelia kuopuksen villatakkiin
* Kahta eri väriä Drops Delightia huiveiksi
* Kuusi kerää Dropsin Parisia josta kokeilen tehdä tiskirättejä. Kaipasin värejä ja niitähän näissä on. :)
* Dropsin alpacaa joka oli se virallinen syy alkaa tilaamaan lankaa. Halusin nimittäin juuri tuollaista kirsikanpunaista lankaa. Se oli se nimenomainen lohtulanka johon aioin upottaa kaikki murheeni. Muut langat tulivat vain siinä siivellä ;)

mutta...ei siinä vielä kaikki...
muutamaa päivää myöhemmin selailin Dropsin ohjeita
ja löysin tämän mekon ja kun tuo Dropsin Cotton Light on juuri nyt tarjouksessa niin pitihän sitä sitten tilata...En kyllä tiedä miten tuo ruskea sointuu kaikkien punaisten joukkoon. Olisikohan kuitenkin pitänyt ottaa ennemmin keltaista?

Tilasin minä muuten ihania nappejakin mutta mihinkähän ne joutuivat jo? leppäkerttuja ja mansikoita. Kuopus on ihastunut juuri nyt kaikkeen missä on leppäkerttuja joten "nyckelpigoja" piti saada. No löytyihän ne :) olivat jo hypänneet vihreälle vahakangasniitylle.
Eivätkö ole söpöjä? :)

Että näin. Kyllä se lohtulanka vaan piristää. Varsinkin tuo alpaca joka oli juuri niin pinkkiä kuin toivoin. Aion neuloa siitä huivin mutta en tiedä vielä että millaisen. Oma kuvio muhii kovasti päässä mutta en haluaisi tuhlata noin ihanaa lankaa johonkin uuteen kokeiluun josta ei ehkä tule mitään. Ehkäpä huivikonkarit voivat minua neuvoa jossain vaiheessa. Drucilla on kovasti ollut mielessäni :) Syy tähän 1450g lohtulankatarpeeseen tulee varmasti jossain vaiheessa myös kerrottua mutta vielä ei ole sen aika...

Kevättä joka suunnassa

Kevät pyrkii nyt kurkistelemaan joka suunnasta. Kuopukselle neuloin setin ruskeasta ja vihreästä nallesta ja roosasta woolista. Pipoon kului yhteensä 40g ja lapasiin 25g. Tarkoitus oli tehdä kämmekkäät mutta kuopuksella on niin pikku kätöset että yhteen kämmekkääseen olisi mahtuneet molemmat kädet niin tein sitten lapaset. HAssua muuten että yksinäiset lankakerät näyttävät välillä tosi tylsiltä ja tyhmän värisiltä mutta kun ne yhdistää johonkin toiseen väriin niin yhtäkkiä sointuvatkin kivasti yhteen. Niin kävi näillä väreillä ja vielä paremmin esikoisen setissä joka tosin on vielä kämmekkäitä vailla eikä sen takia ole vielä julkaisukelpoinen. Värit poimittiin keväthaalareista ja sen takia yhdistelmät olivat aika erikoiset.

Puikoilla on tällä hetkellä myös vintturahuivi Drops Delightista ja  huopahattu nr.2. Huopahattu nr.1 on jo valmis mutta ei ollut ihan saajan mieleen joten täytyy kokeilla vielä toista versiota. Nuo pesukonehuovutukset ovat vain aina vähän arpapeliä kun ei koskaan tiedä mitä pesukoneesta pesun jälkeen ilmestyy.


Piipahdin pääsiäisenä kukkakaupassa ja mukaan tarttui tällaiset ihanuudet. Vasemmalla kiinanruusu jollaista olen aina toivonut mutten ole uskonut kykyihini hoitaa sellaista. Nyt päätin kokeilla. Kukassa oli yksi nuppu ostohetkellä ja seuraavana aamuna noin ihana kukka! Nyt parin päivän jälkeen kukka näyttää olevan kuihtumaan päin, kukkiiko se vain pari päivää vai olenko tehnty jotain väärin? Apua! KAikki vinkit otetaan ilolla vastaan. Mielestäni kukkaa piti kastella kalkittomalla vedellä. Tarkoittaako se ettei suoraan hanasta otettua vettä vaan kannussa seisotettua? Myönnän etten ole mikään hortonomi ja se selviää myös tämän postauksen lopussa...(tähän nolostunut hymynaama)
Tuo oikeanpuoleinen on tuoksupelargoni joka tuoksuu ihan sitruunalle kun sitä koskettaa. Mummollani oli tällainen kun olin lapsi ja olen aina halunnut sellaisen itselleni. Yksi meillä kerran olikin mutta sekään ei ollut kovinkaan pitkäikäinen...:/

Meidän ikkunalaudalle ilmestyi eilen kokoelma jugurttipurkkeja muovipusseissa. Ei kovin kaunista mutta toivottavasti purkeista alkaa pian pilkistämään jotain vihreätä. Kokoelmassa on herneenversoja, tilliä, basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia.

Ja se kaupunkilaishortonomi (eli minä)...kysyi sitten kukkakaupassa että "tehdäänkö näistä herneistä niitä herneenversoja vai onko niihin ihan omat siemenet?" Onneksi kauppias ei tainnut ymmärtää mitä kysyjä tarkoitti vaan totesi että juu näistä sokeriherneistä tulee niitä parhaimpia....

Tunnustuksia

Minua on muistettu parillakin tunnustuksella ja tässä ne tulevat. Tämän tunnustuksen sain Kristalta, kiitos paljon!

Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.
3. Lahjoita tämä sama award 15 blogille/bloggaajalle.


Faktat:
1. Käyn aivan liian harvoin kampaajalla ja välissä joudun aina leikkaamaan otsatukan itse jota kampaajani sitten naureskelee kun on vinoa ja epätasaista joka suuntaan :)

2. Pääsiäistipu käy edelleen munimassa minunkin sänkyni alle laitettuun pipoon pääsiäisyönä. Tänä vuonna sain ison pupu pääsiäismunan :)

3. Sormeni syyhyävät jo kevään kukkapenkkeihin ja käyn joka päivä katselemassa joko sieltä jotain vihreää nousisi maan pinnalle.

4. Olen melkoisen suurpiirteinen luonteeltani.

5. En ole pitkään aikaan lukenut yhtäkään kirjaa mutta eilen aloitin Lankakaupan talvea.

6. Ehdin harmittavan vähän kirjoitella blogiin ja kommentoida toisten tekstejä vaikka lukemassa käynkin.

7. Aloitin kuukausi sitten työt joista tykkään kovasti.

 En ole varma jatkanko tätä tunnustusta kun luulen nähneeni tämän jo todella monessa. Pahoitteluni!




Tämän toisen tunnustuksen sain Drucillalta, kiitos sinulle!

Tämä tunnustus tulee antaa blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. Ja säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset, joille lähetit palkinnon, antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!

 

Minä laitan tämän eteenpäin Neulistille ja Vyyhdille, Neulojattarelle, Kristalle, Peikkotytölle ja Simpuralle 

 

 

Varresta varpaisiin ja takaisin

Perussukkaa kahdella tavalla. Ensin valmistuivat Novita Nallen uudesta kukkaketo Kirsikkapuu langasta sukat. Neuloin ne kärjestä aloittaen ja vaikka kokemus jo kertoi että kantapää pitää aloittaa kun mittaa on 18cm niin tuli kuitenkin neulottua sentti liikaa ja lopputuloksena liian isot sukat minulle :( Noh, menkööt ne siihen "lahjavarastoon" jota joskus haikailen kun nopeasti pitäisi jollekin löytää lahjaksi jotain pientä. Nämä ovat tehty ihan perussukkina 56s. ja tiimalasikantapäällä. Kirsikkapuusukkiin kului 90g.

Toiset sukat ovat samaa Nallen kukkaketoa mutta Krassia nimeltään. Ne on neulottu varresta aloittaen, samalla tiimalasikantapäällä kuin edellisetkin. Tällä kertaa mitta osui oikeaan ja näistä tuli sopivat minun jalkaani. Ehkä menevät kuitenkin odottamaan syksyä kun tuntuu että ohuet villasukat tekevät tuloaan näin kevään korvalla. Krassisukkiin kului 80g lankaa joten jotain pientä siitä voisi vielä saada aikaan.

Edellisessä postauksessa ollut neuleliivi löysi siis uuden omistajan. Ihanaa! Kiitos kaikille kommenteista! Olen ollut taas niin kiireinen etten ole oikein ehtinyt vastailemaan enkä kommentoimaan teidän ihania blogejanne mutta lukemassa olen kuitenkin käynyt ahkerasti.

Nyt on puikoilla pääsiäisruuhka. On kämmekkäät, huopahattu (!), vintturahuivi ja tulossa vielä ainakin yksi KUKKAro. Samoin kävin pitkästä aikaa kurkkimassa Ravelryssa ja sinnehän voisi uppoutua vaikka kuinka pitkäksi aikaa...:)

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kirjoneuleliivi

Muoks! Neuleliivi löysi uuden ihanan kodin jossa sitä toivottavasti käytetään paljon :) Kiitos kaikille kommenteista.

Niin...sain eilen valmiiksi tämän kirjoneuleliivin Novitan kevät 2012 lehdestä. Ihan kaunis tästä tuli ja kiva, mutta jotenkin ei vain sovi minulle :( Lämminkin tämä varmasti olisi mutta joskus vain neuleen valmistuttua huomaa ettei se ole sitä mitä odotti. Lankana tässä on 7veljeksen purppura Raitalanka, vanha kirkas vihreä, oranssi ja ruskea. Koko on XS mutta minä olen normaalisti kokoa S/36. Novitan mitat ovat melko reiluja. Napit ovat Veicon puunapit. Joten jos joku tällaista kaipaa niin tarjouksen voi laittaa sähköpostiini lankahiirulainen@gmail.com
Toivon että tämä neuleliivi löytäisi jostain kodin jossa siitä tykättäisiin eikä joutuisi minun vaatekaapin kätköihin unholaan.

Muuten on elämässä tapahtunut yhtä ja toista... Joskus on vaikea ymmärtää kaikkia elämän tarkoituksia mutta jatkettava on ja iloittava pienistäkin asioista. Puikot kilkattaa ja Poppeliin tuli tehtyä 750g lohtulankatilaus viikolla joten sitä odotellessa. Olen kyllä ansainnut jokaisen gramman lohtua tuosta määrästä!

Tänään on ollut kaunis aurinkoinen päivä eikä sitä lumipyryä mitä alkuviikosta lupailtiin. Kävimme koko perheen voimin geokätköilemässä ja oli kyllä ihanaa samoilla koko perheen kesken rauhallisissa metsissä.

Krista laittoi minulle tunnustuksen. Kiitos siitä kovasti! Palaan siihen kun jaksan ajatella niitä 7 faktaa :)

Hyvää viikonloppua kaikille!

Koukuttavat salomoninsolmut

Monen päivän suunnittelun jälkeen ehdin istahtamaan päivittämään blogiani. Jotakin on valmistunut, kuvattu on auringonpaisteessa ja tänään olen jopa neulonut ulkona terassilla! Ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Aurinko lämmitti niin paljon että toppatakki on auttamattomasti jo liian kuuma joten täytyy kaivaa ohuempaa takkia jo esiin.

Syy blogihiljaisuuteen on kuun alussa aloittamani työt jotka toivat perheeseen uudenlaisen arjen. Samoin lukuisat flunssat joita meidän perhe tänä talvena on sairastanut on vienyt aikaa ja energiaa sekä blogilta että käsitöiltä. Toivon todella että flunssapöpöt alkaisivat vähitellen jo pysymään poissa. Tällaista talvea en muista aiemmin olleen jolloin jatkuvasti joku olisi ollut kipeä :(

 Mutta jotain on töiden ja sairastelujen lomassa myös valmistunut...
Ostin talvella kaksi kerää Novitan Polkulankaa ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Toisesta neuloin tammikuisen arvonnan palkinnoksi lapaset. Ohuilla puikoilla Polun neulominen oli aika tuskaa ja muistutti kovasti Dropsin Delightia. Tulos on kaunis mutta neulominen melko kivinen tie. Tästä johtuen päätin lähestyä jatkossa Polkua jotenkin muuten. Uusimmassa Novitassa (kevät 2012) oli salomoninsolmuhuivi juuri Polku langasta ja sitä piti sitten kokeilla. Tähän huiviin kului 60g 3,5mm koukulla. Ja tekniikan opittuani tämä olikin tosi koukuttavaa. Nopeasti etenevää, helppoa ja hauskaa. Tästä tuli itselleni kaulaan kietaistava huivi ja onkin tosi pehmeä ja lämmin näin keväällä! 

Koska huivin virkkaus oli niin hauskaa, päätin tehdä Polku paprikasta jota jäi 60g jäljelle arvontavoittolapasista toisen samanlaisen huivin. Eli ohje, koukku ja tekniikka sama. Tätä huivia virkkasin niin pitkälle kuin lankaa riitti ja samankokoinenhan siitä tuli kuin tuosta ylläolevastakin.

Tässä alemmassa kuvassa näkyy vielä mallikuvio ja langan värien vaihtelu. Meidän lumihanget alkavat olla melko muhkurasia jo niin tasaista kuvauspaikkaa ei löytynyt millään mutta sainpas edes jotain talvikuvia aikaan :)

Loppujen lopuksi minä tykkään tästä Polkulangasta todella paljon. Se on saanut paljon kritiikkiä mutta huiveissa se on tosi kaunista ja pehmeää. Ja voisin kuvitella ostavani sitä vielä lisää joskus huiveja varten. Nämä nimittäin kuluttivat koko Polkuvarastoni sillä...

 Ylimmästä huivista jonka väri on muuten Punajuuri, jäi jäljelle 40g ja kolmiohuivien edetessä esikoinen alkoi toivomaan itselleen myös samantyylistä huivia/kaulaliinaa.

Koska tuo nelilehtinen salomoninsolmu oli jo kovin tuttu juttu, päätin tähän kokeilla kuusilehtistä salomoninsolmua. Ohjeen siihen löysin Kangasaitta sivuilta. Muutaman kerran kokeiltuani ja purettuani tekeleen, älysin miten tämä kuusilehtinen tehdään ja sen jälkeen sekin oli nopea ja helppo tehdä.

Näissä alakuvissa näkyy tuo kukkakuvio ehkä vähän paremmin.

Tällaisia salomonisolmuhuiveja voisi kyllä tehdä lisääkin,  mutta nyt taitaa olla aika kokeilla jotain muuta...kuten esimerkiksi perussukkaa jota pukkasi tänään kun istuin takapihan auringossa. Pyysin esikoista ottamaan kuvan todistusaineistoksi blogiin että tänään olen neulonut ensimmäistä kertaa ulkona ja kuvan nähtyäni huomasin jonkun toisenkin kaipaavan takavasemmalla pihalle :) En yleensä harrasta pääkuvia mutta tämä oli pakko laittaa.

Näitä aurinkoisia kevätpäiviä voi minun puolestani tulla rutkasti lisää, kiitos!

Purotunika

Neulomossa kyseltiin erään purotunika ohjeen perään ja kysyjä sai muutamia ehdotuksia vastaukseksi. Minäkin niitä kuvia katsomaan ja me-lehdessä ollut Purotunika näytti niin ihanalta että oli "pakko-tehdä-tuo-nyt-heti". Linkki lehteen löytyy täältä http://epaperi.luovia.fi/d1ba3be9ae8b1d83897214c03f679257/ Lisää lankaa ei ollut tarkoitus ostaa joten kaivoin kaikki purokeräni esille ja niitä yhdistelemällä sain riittävästi lankaa kokoon. Tässä tunikassa siis käytetty yhteensä 280g puroa, aamuruskoa, pakkasyötä ja kajastusta (jos oikein muistan tuon vaalean nimen). Raitoja en tasannut mitenkään vaan jatkoin yhden kerän loputtua toisella. Matkan varrella toki sommittelin sitten eri purovärit kulkemaan tietyllä tapaa mutta muuten en suunnitellut. Ohjetta muokkasin kauluksen osalta koska en halunnut poolokaulusta ja ohjeessa kaulus näkyi niin huonosta etten edes tiennyt millainen siitä olis tullut. Lisäksi neuloin pyöröpuikoilla etu-ja takakappaleen samalla kertaa kainaloihin asti. Jossain vaiheessa olin kovin epäileväinen että tuleeko tästä mitään käyttökelpoista, koska sininen ei ole minun värini mutta lopputuloksesta tykkään kyllä itse tosi paljon. Mitä tykkäätte? Yritin jopa muistaa vähän paremman ryhdin kun viime kerran lanesplitter kuva näyttää ihan kamalalta ;)

Eilen tein reissun Menita Outletiin. Hieman pettyneenä katselin lähes tyhjiä Fabelin ja Drops Delightin hyllyjä. Dropsin sukka-ale oli syönyt ison osan väreistä niin eipä tullut hamstrattua kuin 350g fabelia ja 200g Cocosta jos vaikka kukkaroinnostus iskee jossain vaiheessa. Onneksi Fabeleitakin löytyy varastosta ihan mukavasti jo ennestään:) Ostin myös tupsukehikon josta etenkin esikoinen innostui kovasti. Kuopuskin innostui ja tämän innostuksen jälkeen meillä on enää kaksi ehjää kehikkoa :( naps vain ja oli vähän turhankin monta irto-osaa. Onneksi mies lupasi korjata rikkoontuneet kehikot ettei tarvitse lähteä ostamaan uutta kehikopakettia. Tosi näppärästi sillä kyllä nuo tupsut tekee! Itse syheröin kilon verran mini-ontelokudetta tuhansiin solmuihin kun kädet toimivat nopeammin kuin järki. Vyyhti olisi tietenkin pitänyt keriä kuten lankavyyhdit mutta minä iskin kasan vain lattialle, narut poikki ja kas jäljellä vain suuri sekasotku ja kiristyneet hermot...Tyhmästä päästä kärsii välillä ainakin neulomisaika jos ei muu...