Joulua odotellessa

Käsityöt ja kaikki muukin on ollut vähän tauolla. Ei tällä kädellä paljon väkerretä. Pöh. Kaksi viikkoa olen ollu peukalorampa joista ensimmäisen viikon lasta oli väärin eikä siis auttanut pätkääkään. Yksi joululahja jäi valmiiksi ja Neulomon uuteen ufoton uusi vuosi tempaukseen varustaudun isolla määrällä lentäviä lautasia. 

 Sikäli mikäli ensi vuonna pääsen vihdoin neulomaan...Ihan kiitettävästi ottaa pattiin kun elämässä on viime aikoina ollut melkoista haipakkaa eikä henkistä hyvinvointia ole päässyt korjaamaan edes muutamalla neulontarivillä. Ei auta marista vaan eteenpäin mennään. Ainakin joululahjaksi tulen saamaan kasan lankoja koska uusia korkkaamattomia keriä on kerääntynyt jo mukava kasa ;) 

Ennen peukalolastaa pinnistin nämä valmiiksi. 

 Kaulaliina saattaapi olla kovin lyhyt mutta voihan sitä aina pidentää...lapaset kokoa iso mutta iso on lahjansaajakin. Uskaltaudun nämä täällä esittelemään koska veikkaan ettei bloggailuni ihan joka paikkaan ulotu. Lankana 7veikan jämiä omista varastoista.

Ja jos ei voi neuloa niin sitten ommellaan...

 Kuva on tosi surkea, pahoitteluni. Täytyy ottaa uusi ennen paketointeja. Oikeanpuoleiset ovat tuplapussukoita ja vasemmanpuoleiset ihan normi pussukoita. Varsinkin tuo kissakangas miellyttää minua itseäni samoin kuin vasemman yläkulman retropussi. Onneksi molemmat kankaat löytyvät paikallisesta kangaskaupasta joten pääsee helposti lisäostoksille. Olen löytänyt taas paikan josta hankkia kukkaronkehyksiä joten nyt niitä taas tupsahtelee maailmaan. Uusi kuva täytyy kyllä ehdottomasti ottaa jotta pääsevät oikeuksiinsa. Olen pitkästä aikaa näihin tosi tyytyväinen. 

Lopuksi vielä tämän vuoden kiitokset kuopuksen päiväkodin kasvattajille. Kuva unohtui tietysti ottaa joten nappasin paketoiduista kuvat mutta alemmassa kuvassa itselle tehty kranssi ilman kinkkupussia. 

Näihin löytyi ohje uusimmasta suuresta käsityölehdestä 11-12/13 ja materiaalit Sinellistä. Näihin kuviin ja tunnelmiin toivottelen hyvää ja rauhallista joulua!

Voi käsi

Kyllä on neulomiset jääneet viime viikkoina vähälle. Peukalo äityi niin kipeäksi että päätin käväistä lääkärissä. Tohtori määräsi käden käyttökiellon ja särkylääkekuurin. Lepo auttoi mutta ei parantanut kokonaan. Särkylääkekuuri jäi syömättä vatsataudin takia. Neulomista olen kuitenkin välttänyt eiliseen asti jolloin päätin että käsi saa nyt vain kestää vähän neulomista jotta yläpääkin pysyy kunnossa :) toivottavasti tuo käsi vähitellen toipuisi jotta voisi neuloa taas normaalisti. 

 Nämä kämmekkäät neuloin viime kertaisessa neuletapaamisessa. Oli puikot, pieni jämäkerä 7 veljestä ja ajatus Rinsessamallista. Ihan en ulkoa mallia muistanut mutta innoissani sitä neuletovereille opetin. Seuraavana päivänä kuulin ettei Rinsessa ihan opettamallani tavalla mennyt joten näistä tuli nyt Rinssit sitten :) ihan kiva kuvio näinkin tuli ja kunhan ehdin niin kokeilen vielä vähän muokata tätä. Joskus virheistäkin voi oppia ;) 

Näiden jälkeen iski sitten neuletauko. Tytär kadotti piponsa ja oli pitkään pelkän syyspipon varassa. Äiti havahtui yhtenä aamuna pakkaslukemiin ja totesi että uusi pipo on saatava. Tytär toivoi samanlaista kuin entinen mutta eri väreillä. Tällainen siitä sitten tuli. Mallikuviossa on otettu mallia Novitan talvi 2012 lehdessä olleesta mallista mutta muuten omin sävellyksin. Lankana tässäkin Novitan 7 veljestä. Ja kuten jo etukäteen arvelin, löytyi vanha pipo samana päivänä kun uusi valmistui... 

 Surkea kuva mutta olkoot. Ei iltahämärässä oikein kuvia enää saa otettua. 

Tänään sain vielä yhden projektin valmiiksi. Olen käden takia joutunut muokkaamaan joululahjasuunnitelmia joten jäljellä on vain yksi puoliksi neulottu sukka! Ommeltavia juttuja olisi toki jäljellä kunhan viitsisi kaivaa ompelukoneen esille. Ehkä huomenna :) ompelukoneen kaivoin jo yhtenä iltana kyllä esille ja surautin "muutaman" tiskirätin. 

 Kyllä näillä pöytiä pyyhkii jonkin aikaa ja ehkä muutaman voi pistää joulupaketteihinkin. 

Nyt tunnelmallista itsenäisyyspäivää kaikille! 

Kiire pysähtyy flunssaan

Iski se räkis sitten sopivasti perjantain työpäivän aikana. Mitenkäs muutenkaan jotta voi viikonlopun sairastaa. Onneksi näyttää olevan vaan tavallista vesiräkälaatua joten ehkä sohvalla loikoilessa voi yrittää jatkaa noita pahasti kesken olevia käsitöitä. Ja jotta tunnustetaan muutkin krempat niin vasemman käden peukalo on vihoitellut koko viikon. Minulla ei ole ikinä ollut jännetupintulehdusta joten en tiedä miltä se tuntuu mutta toivottavasti tuo kohta helpottaa. Liiasta neulomisesta ei ole kyse koska neuleet ovat viime aikoina edistyneet parin kerroksen päivävauhtia, jos sitäkään. Säälittävää jos ajattelee että joulu on reilun kuukauden päästä... 

Olen ollut viime aikoina myös kovin luonnonmukainen. Osallistuin Hyvän Olon iltaan jossa esiteltiin Marja Entrichin ihonhoitotuotteita. Minun ongelmaiholleni ei ole koskaan löytynyt kunnon tuotteita joten päätin kokeilla tätä sarjaa seuraavaksi. Marja Entrichin tuotteet ovat puhtaita luonnontuotteita ilman mitään synteettistä joten ekologisuus houkutteli kovasti. Saa nähdä tuleeko tästä minulle uusi ihonhoitosarja. 

Flunssaa yritän kukistaa omenaviinietikka-hunaja drinkillä ja olen ihan rakastunut itsetehtyyn siemennäkkäriin joten tämä syksy tuntuu kovasti luonnonmukaiselta.

 Felix kissa menetti miehuutensa eli kastroitiin viikko sitten. Kylläpä olikin poikakissan operaatio paljon helpompi kuin tyttökissan. Eipä Felix toimenpiteestä paljon noteerannut, mitä nyt itseään pestessään taisi ihmetellä että jotain kyllä nyt puuttuu, mutta mitä. Ilme paljasti pienen hämmennyksen :) muuten nuo kissuudet elävät sähinä/murina kautta edelleen mutta viime aikojen kuvat kertovat kyllä toistakin tarinaa... 

Näiden kuvien jälkeen on vähän vaikea ottaa kaikkia murinoita ihan tosissaan...

Kyllä minä kovasti yritän neuloakin...

Joululahjasukista loppui lanka kesken...

 Virkkaus on kyllä kivaa mutta hidasta sekin...

Ja uusia ideoita pukkaa enemmän kuin ehdin tekemään... Jostain syystä ipad muutti kuvien jälkeen fontin punaiseksi ja alleviivatuksi. Syytä en tiedä mutta toivottavasti näkyy teille kunnolisena. Nyt huilimaan ja viettämään lauantaiaamua kuuman juoman seurassa. Mukavaa viikonloppua! 

Liian pienet kädet

Kun lähikaupassa myydään Novitan Nostalgiaa kampanjahintaan ja langan kylkiäisenä luvataan 7 veljestä lehti on pakko poiketa. Siitä huolimatta että lehdessä ei muistaakseni ollut mitään minulle enkä oikeastaan tykkää tuosta nostalgialangasta...kaksi punaista ja yksi lila kerä kuitenkin kotiutui meille...ja ihan kivaa siitä saa aikaan kun yhdistää yksivärisen kanssa. 

Retuperällään blogissa oli linkitettynä näiden lapasten ohje. Ohjeen nimi on Heart Mittens ja löytyvät pitsiä ja palmikoita blogista. Ihana malli mutta miksi mi ulla on niin pienet kädet! Nämä ovat aivan liian isot minulle. Miehelle ovat kyllä sopivat joten käsissä se vika on. Taitavat mennä pukinkonttiin sillä sinnekin pitäisi vähitellen jo saada täytettä eikä vain ideoita. Näihin kului yhteensä 100g Lilaa Nostalgiaa ja luonnonvalkoista 7 veljestä. Saas nähdä josko tätä mallia yrittäisi vähän muokata jotta saisi aikaan pienemmän version. Käsien kasvattaminen kun taitaa olla hankalampaa puuhaa...

 Tulipa oltua myös mainoksen uhri. Schahenmayerin Lumio lanka on ollut kovasti esillä heijastavuutensa ansiosta. Ensin ajattelin ettei ole minun juttuni mutta jostain syystä viimeinen kerä neonpinkkiä pomppasi kauppareissulla kärryyn. Ajatuksena tehdä kahdelle lapselle pipot. Nopea oli tehdä mutta vain toinen lapsista kelpuutti pipon joten erinäinen määrä lankaa odottaa nyt käyttöä. Kuvassa ei heijasta kyllä yhtään mutta valon osuessa heijastinlankaan se kyllä vähän näkyy. Enpä tiedä oliko kuitenkaan ihan supertarpeellinen ostos mutta tulipahan kokeiltua. Ehkä loppulangasta voisi tehdä heijastavia tupsuja?:) 

Jotain muuta pomppi myös lankahyllyltä kotiin. Ensi viikolla ilmestyy Novitan talvilehti ja siellä on monta ihanaa mallia mutta yhtä odotan niin malttamattomana että ostin langat jo valmiiksi. Mietinpä vain käyvätkö nämä värit yhtään yksiin...? 

Tule perjantai pian!

Kätevä emäntä luovuttaa

Tänään ei nappaa. Kaikkea tulee aloitettua mutta ei sittenkään. Noh, kai näitäkin päiviä tarvitaan. Eilen viihdyin ompelukoneen seurassa ja sain jopa jotain valmiiksi. Kuvat ovat huonoja. Illalla ei valoa ollut tarpeeksi millään vaikka kuinka sytytimme kaikki valot päälle.

Kyseessä siis farkkuhame SK 8/13 lehdestä. Olen katsellut ohjetta sillä silmällä lehden ilmestymisestä saakka ja eilen sain ostetuksi kankaat. Melko hyvin onnistuin ompeluksissa. Taskut ovat tällä kertaa ihan siistit. Vyötärökaitaleesta ja vetoketjusta ei kannata niin kirjottaa mutta molemmat löytyvät kyllä omilta paikoiltaan... Ostamani farkkukangas oli tukevaa eikä ohutta kuten ohjeessa kuului olla joten kellomaisuus ei tässä toiminut. Sivut tönköttivät kirjaimellisesti sivuilla. Tuli siis kavennettua kellomaisuus pois. Taskujakin vähän pienensin ja ovatkin ny ihan näppärän kokoiset. Ihan kiva hame, vähän emäntämäinen kuten kommentti kuului :) Ei mikään juhlaversio mutta tarkoitus olikin saada töihin ja kotiin toimiva farkkuhame. Niitä kun ei ole kaupoista tänä syksynä löytynyt. Jos joku tietää missä farkkuhameita myydään niin saa vinkata! Samoin jos joku tietää saako ompelukoneeseen ostettua uutta vetoketjupaininjalkaa niin vinkkiä otetaan siitäkin vastaan. Olen onnistunut hukkaamaan sen Brotheristani ja totesin että kyllä se helpottaisi kummasti tuota vetoketjun ompelemista...

Farkkukangasta jäi kivasti jäljelle joten siitä voi myöhemmin surautella vielä vaikka mitä. Samalla tuli ommeltua olkalaukku tuttavalle. Kukkaronkehyksiä on ollut todella vaikea löytää viime aikoina. Viime vuonna tilasin kouluelektroniikasta tuplakukkaronkehyksiä mutta niitä ei siellä tänä syksynä enää ollut. Sinellistä laukkukokoiset kehykset ovat myös olleet jo pidempään loppu. Lopulta löysin ompelijanmaailmasta isoja laukkukehyksiä sekä tuplakukkaronkehyksiä. Tosi isoja tosin että ei niistäkään rahakukkaroa saa. Mihinkähän kaikki tuplakehykset ovat kadonneet? Mutta tällainen siis tuli tehtyä. Kivaa pitkästä aikaa. 

Jaahas, ja jalkakin mahtui mukaan kuvaa. Tänään ei suju tämä millään. 

Parit sormienlämmittimet tuli tehtyä jo aikoja sitten mutta bloggaaminen on jäänyt kiireiden jalkoihin. 

Tässä ensin kynsikäslapaset tyttärelle. Lankana step. Ihan onnistuneet ja kavereille pitäisi kuulemma tekaista myös :) nämä kuuluivat kyjyyn mutta kyjystä muutama sana myöhemmin. 

Regian safarilangasta muotoitui tällaiset lapaset. Ihan kivaa lankaa ja hauskat kuviot. Vajaa kerä kului näihin joten reilusti olisi vielä jäljellä. 

Niin se kyjy. Taidan luovuttaa ja tehdä ufot valmiiksi sitten joskus. Olen todennut että käsityöaikani on huvennut minimiin joten miksi tehdä "pakko" töitä kun aikaa ei tahdo riittää millään. Ennemmin taidan katsella uusia ohjeita ja tehdä kivoja töitä sen pienen hetken jota minulla nykyään neulomiseen on. Joulukin yllättää tänäkin vuonna enkä kyjyssä ollu tätä kesällä taaskaan ajatellut. Suurin osa kyjyistä tulee varmasti tehtyä loppuun asti, mutta pari menee kyllä suoraan purkuun ( paitsi että mitenhän oli sen Rose Mohairin purkamisen laita...?) muistaakseni puoleen väliin olen kyjyissäni päässyt mutta nyt ne lopettavat huutelun ja keskityn muihin juttuihin. 

Pois alta Kyjyt ja keskeneräiset!

 Täältä saapuvat seeprat ja tiikerit! Neuleunelmien paketti saapui juuri postilaatikkoon. Mahtavan hyvää palvelua jälleen kerran! Nyt on päästävä heti kokeilemaan millaista raitaa näistä syntyy. Perästä kuuluu enkä nyt tarkoita vatsatautia joka rantautui meille viime yönä...

Villit sukat

Nämä valmistuivat jo viime viikolla ja kerran näitä bloggasin mutta koko pitkä sepostus katosi niin kesti muutaman päivän ennenkuin jaksoi aloittaa alusta. Nämä kuuluvat myös Kyjyyn. Järjestysnumeroa en nyt muista ja lista on hukassa mutta joka tapauksessa kuuluvat tempaukseen. Ensimmäisen sukan neuloin parissa päivässä aloitettuani mutta toinen sukka jäi odottamaan. 

Nämä ovat siis Novitan sukkalehdestä nimellä Villit kirjoneulesukat. Langat kaivoin varastoistani ja totesin aloitettuani että melko retroa pukkaa. Mutta menkööt. Lankaa kului yhteensä 165g ja monesta väristä jäikin vain nöttöset jäljelle. Mukavasti etenivät ja suurimmalta osalta kuviot olivat helpohkoja. Pari juttua jäi vain kaivelemaan. Tuo sinivalkoinen kukkakuvio oli ihan järjettömän vaikea (minulle) ja kantapäästä en tykkää yhtään. 

 Ei tunnu istuvan minun jalkaan ollenkaan mutta muuttaa ei enää voinut kun oli muuten jo neulonut koko sukan. Seuraaviin sitten jotain muuta. Samoin nämä olisi kiva tehdä pastellisävyisinä. Saa nähdä jos joskus innostuu tekemään toiset. 

Nyt puikoilla lapäkkäät. Mitä ne ovat niin siitä lisää ensi kerralla...