Sain lahjaksi ihanan kaulakoru& korvakorusetin ja sitä ihastellessani tajusin että se on itsetehty. No sitten aivot raksuttivat että tämän täytyy nyt olla sitä cernit/fimomassaa josta en ole koskaan innostunut. No nytpä innostuin ja sopivasti Fimo oli naapurikaupungissa tarjouksessa eilen joten heti aamusta ostamaan. Tämä on siitä ihanaa että tätä voi muovailla lasten kanssa ja suurin osa napeista onkin esikoisen tekemiä. Pallerot ovat minun ja salaperäiset möykyt kuopuksen. Olipas hauskaa ja rentouttavaa leikkiä muovailuvahalla. Nyt oli vain kiire saada valmista joten vain pieni osa ideoista ehti toteutukseen. Tällaisia meidän ensimmäisistä koruista sitten tuli.
Kauniita koruja olette tehneet. Tuo on kyllä vaarallista, kun johonkin hurahtaa (nimimerkillä kokemusta) mutta toisaalta, sitä pitää tehdä, mikä tuntuu milloinkin kivalta.
VastaaPoistaVaarallista mutta ah niin inspiroivaa! :)
PoistaKauniita ja näistä tulikin mileeni, että on kaapissa piilossa edelleenkin miulla massaa. Täytyykin kaivaa esille ja tehä lasten kanssa. =D
VastaaPoistaOlisipa ihana jos näitä massoja olisi piilossa kaapissa, me kulutimme kerralla kaiken joten täytyy hakea piakkoin lisää.
PoistaMukavallapa tavalla helle päätäsi sekoitti ;). Kiva hurahdus, kun tuloksena syntyy noin kauniita koruja yhdessä lasten kanssa tehden!
VastaaPoistaNäissä koruissa parasta on se lasten kanssa yhdessä tehty. Liian usein saavat muovailla vaan keskenään mutta tähän muovailuun heittäytyy äitikin mielellään mukaan!
PoistaOi kuinka kivoja helmilöisiä!
VastaaPoistaOlipa kiva kun jätit blogiini kommentin, niin osasin löytää tänne. Nyt lähden seikkailemaan blogiisi, ja lisään sen heti omalle lukulistalleni.
Kiitos vastavierailusta! On ihana löytää välillä uusia kiehtovia blogeja luettavaksi.
PoistaKivoja koruja!
VastaaPoista