Elämäni ensimmäinen

Kuopuksella on melko vaativa maku ja vaikka minusta olisi ihana ommella tunikoita ja leggareita niin eipä kannata kun niitä ei sitten käytetä. Ainoa jota kuopus toivoo on huppari. Olen elänyt pienessä hupparikauhussa enkä ole rohkennut niitä lähteä kokeilemaan koska...ei löydy kaavaa (ottobressa kyllä on...), ei ole sopivaa kangasta (eurokankaasta löytyi pala "karvahuppari" kangasta oikealta nimeltään college lux), siinä on se huppu ja vetoketju...se on kuitenki hankalaa...

Eilen menin etsimään Eurokankaasta velouria mutta mukaan tarttuikin pala college lux kangasta. Täydellistä huppariin. Ilokseni tajusin myös ettei palalaarista ole pakko ostaa koko palaa vaan siitä saa ottaa osan kunhan jäljelle jää järkevä pala. Aina oppii siis uutta! Tämä on siitä hyvä kangas että näytti kestävän pesun ja kuivausrummun moitteetta eikä tarvitse vuorta kun toinen puoli on pehmeää "karvaa". Metristäkin jäi melkein puolet vielä jäljelle joten riittoisaakin tämä on!

Kaava löytyi hyvin vähällä etsinnällä Ottobre 1/2012 lehdestä nimellä Brumm brumm. Vähän muokkailin ja piirsin mielestäni reilut kaavat (104cm). Alavaraa en ommellut kun en tajunnut miten se laitetaan :D ei tämä kovin tarkkaa tarkastelua kestä mutta tyytyväinen olen kokeiltuani jotain uutta ja oikeastaan uskallettuani ommella hupparin, myös sen vetoketjun ja hupun. Taskut tässä ne hankaluus olivat ja ompelukoneen säädöt ja pitikin pitää pieni tauko että sai valmiiksi. Sen verran hiljaisia ärräpäitä lenteli ompeluhuoneessani. Ei ollut ihan helppo kangas mutta tauon jälkeen sujui vaivatta. Vähän tällainen aloittelijan tekele mutta jos lapsi aikoo pukeutua uuteen huppariin seuraavana aamuna niin täytyy olla vain tyytyväinen.

Yhtäkään kuvaa en ole saanut otettua mallin päällä joten luovutan ja saatte katsella vaan lattiakuvaa. Käytössä tämä näyttää kyllä paljon paremmalta.