Sitä sun tätä

Tour-de-sockin kolmas etappi on meneillään. Kilpaneuloja kärsii vain tällä hetkellä kipeästä sormesta joka hidastaa neulomista. Lääkärillehän ei voi mennä valittamaan, pistää vielä kilpailukiellon pystyyn. Ensimmäinen sukka on kuitenkin valmis ja toinenkin jo aloitettu. Tällä kertaa Ilun Handu langasta joten sponsoripisteitä tiimille on joka tapauksessa tulossa. 

Neulomistaukoa pitäessä voinkin esitellä keväällä kuvatut ompelukset joita ei ole tullut vielä blogattua. Kangasta on kyllä kotona yllin kyllin mikäli käsi ei kestä neulomista. Pieni kilpailuvietti estää kuitenkin luovuttamasta ihan heti. En tiennytkään että minussakin asuu pieni kilpailija vaikkei kärkisijoille olekaan minkäänlaisia mahdollisuuksia.

No niin. Esikoisen kavereilla oli synttäreitä melkein joka viikonloppu keväällä. En aina viitsisi ostaa jotain turhaketta edes kavereille joten keksin ommella tetrapussukoita kotoa löytyvistä materiaaleista. Esikoinen tykkäsi ideasta kovasti. Nopeastihan nämä valmistuivat. Mikä olikin hyvä koska jostain syystä nämä piti ommella aina juhlia edeltävänä aamuna pienessä kiireessä...

 Yksi pussukka oli kiireessä jäänyt kuvaamatta. Kolme näitä tuli tehtyä. 

Päiväkodin tädit ja esikoisen opettaja saivat kestokassit kevätlahjoina. Esikoinen ompeli itse oman kassinsa. 

Itsellekin jäi pari kassia ja kyllä ne vaan ovat hyviä kauppakasseja! 

Kaikkien pussukoiden ja kassien jälkeen tuli ommeltua myös vaatetta.

 Suorat mustat housut ompelin jo keväällä hautajaisiin ja ohuen ihanan trikoopaidan ompelin risteilyvarusteeksi. Tuosta paidasta tykkään kyllä ihan hurjasti. Kangas on hyvin laskeutuvaa trikoota ja löytyi alennuspalana paikallisesta kangaskaupasta. Mitŧaa oli 1,15m joten paljoa ei jäänyt jäljelle mutta tähän paitaan mitta riitti oikein hyvin. Malli on viime vuoden Sksta. Numeroa en nyt muista. Täytyy vielä tarkistaa mutta samalla kaavalla tein viime vuonna kaksi mekkoa. Takakappaleen kaula-aukkokin onnistui kolmannella yrittämällä. Minä olen laiska laittamaan tukikangasta joten tällainen trikoo venyy ja paukkuu kunnes keksin kokeilla maalarinteippikikkaa. Sillä onnistuikin sitten ihan loistavasti! Tuosta vesiputouskauluksesta tykkään kovasti ja se onkin tosi helppo ommella. 

Tässäpä ne rästikuvat taisivat sitten olla. Enää muutama työpäivä ennen lomaa. Jospa sitten saisi ompeluhuoneen siivottua ja aloitettua ne suunnitellut ompelut.