Miehekkäälle

Joskus havahtuu siihen että tuo kaikkein takas saa tosi harvoin mitään itsetehtyä. Ehkä ne rakkaudenosoitukset tulee osoitettua jollain muulla tavoin sitten. 

Muutamat tyttöjen ja omat alushousut olen ommellut ja ne kaipaavat vielä sitä täydellistä kaavaa jatkojalostukseen. Kangaskapina niminen nettikauppa tarjoaa miesten bokserikaavaa ilmaiseksi joten päätin kokeillaommella miehellekin omat bokserit. Vaatteita en miehekkäälle olekaan ommellut jos ei farkkujen lyhentämisiä lasketa. 

Joskus aikanaan minulla oli metri tuota pohojaalaiset kangasta joka oli possupussista tullut enkä tiennyt mitä siitä tekisin. Vuosien myötä siitä on tullut minulle kotihousut ja alushousut. Yllätyksekseni en löytänytkään ko. Kangasta varastoistani enää kuin pienen palan joten se pääsi paraatipaikalle ja loput harmaata Ek:n palalaarista. 

Näille ei ollut sen suurempia odotuksia ennen valmistumista sillä joskus kaavat eivät vain toimi. Tämä kaava oli kuitenkin helppo ja nopea ommella (jos olisi tajunnut laittaa saumavarat kaikkiin niihin tarkoitettuihin paikkoihin...) ja istuvuus oli ihan täydellinen. Näitä voi siis tehdä lisää! Näissä onnistuivat lahkeensuut hyvin kolme piste siksakilla mutta kuminauhan kiinnitystä täytyy vielä miettiä. Nyt ompelin siksakilla eikä tullut oikein nättiä ja mietin jos kokeilisi saumurilla seuraavan kerran? Ompelisi sauman vain sitten siististi alas. 

Nyt kuitenkin miehen villasukkavarasto oli huvennut lähes olemattomaksi niin oli pakko ryhtyä toimeen. Vielä kun mies näki varrettomat villasukat ja sanoi että nuohan voisi olla kiva niin tuli helppo nakki. Kuva ei anna sukille oikeutta kun ehtivät jo pari päivää jalassa oleilla ja räpsäusin nopeasti aamuhämärässä kuvan. Joka tapauksessa lankana Novitan farkunsinistä ja silmukoita 52. 

Jopas olikin tosi huono kuva. Mutta sukat olivat mieleiset ja sehän tässä on pääasia. 

Eilen tuli opittua jotain uuttakin käsitöiden saralta. Lapsen esiintymispuvusta irtosi vetoketjun vedin hetki ennen esitystä ja puku kiikutettiin minulle katsomoon. Ikinä en ole metriketjuun vedintä pujottanut enkä edes nähnyt ja kello kävi. Jonkun aikaa vedintä pyöriteltyäni hoksasin kuitenkin miten homma toimii ja sain puvun korjattua juuri ajoissa. Kädet kyllä tärisivät jännityksestä niin paljon ettei vetoketju meinannut pysyä käsissä mutta onnistuin ja lapsi sai pukunsa ja teki hienon suorituksen! Hyvät hermot lapsella ja ehkä vähän äidilläkin :)