Syysmekko

Nyt urakalla päivityksiä kun kerrankin on aikaa. Ompelukoneet on olleet viime aikoina kovassa käytössä ja valmistakin on syntynyt. Olen saanut monia uusia lempipaitoja ja tunikoita ja tässä niistä uusin.

Kangas on Pehemiän rupupussista. Materiaali on joustofroteeta mutta kankaan nimeä en muista enää. Ensin ajattelin että mitähän minä tästä kankaasta tekisin mutta lopulta idea sitten syntyi. Pikku Piltissä on myynnissä ihana Ruskamekko kaava jota en tosin vielä ole tilannut muutta haaveissa on. Sitä vähän omalla idealla kuitenkin sovelsin ja kokeilin. Tunikakaava on ottobren luottokaava josta olen muutkin tunikat tehnyt. Kangasta minulla oli tasan metri joten pientä haastetta oli kaavojen asettelussa ja leikkaamisessa. Helman levensin niin leveäksi kun sain ja pientä savupiippukaulusta kokeilin ekaa kertaa tyyliin kai se näin tehdään kun en ole koskan nähnyt :)

Minä tykkään lopputuloksesta. Varsin soppeli työ ja arkivaatteeksi. Olen myös joutunut perumaan ajatukseni siitä etten koskaan käytä legginsejä. Tällainen trikoomekko kaipaa niitä kyllä kaverikseen. Samoin kuin pitkiä villasukkia. Edelleen harmittaa liian lyhyeksi lyhentämäni oranssi tunika jota olen kyllä jo vähän pidentänyt, mutta jos olisin tämän mekon tajunnut aiemmin niin olisin voinut siitäkin kankaasta tehdä tällaisen mekon. Hrmph...

Seuraava mekkokangas saapuu toivottavasti piakkoin jotta pääsen surauttamaan itselleni seuraavan mekon. 

Kissa mau

Taas olisi blogattavaa vaikka koko viikon edestä mutta jotenkin tuntuu bloggaaminen olevan kovin tahmeaa tällä hetkellä. 

 Uusimmista on parasta aloittaa. Aamulla

valmistui molemmille tytöille kissalapaset. Lankana 7velj mustaa ja valkoista. Itse ajattelin väritykseksi jotain tällaista Felix tyylistä 

 Mutta lapset olivat toista mieltä. Musta on kyllä hankalaa neulottavaa näin syksyn pimeydessä. Silmukoita ei nähnyt saatikka että kerroksia olisi laskenut...valmista tuli siitä huolimatta. Pienemmissä on 36s. Ja isommissa 40. Isommat sopisivat minunkin käteeni joten kummasti tuo esikoinen lähentelee äidin kokoa! Kengännumerokin enää vain kahden numeron päässä minun kengistäni! Hui!

Malli näihin lapasiintuli hämärästi näistä mummon aikoinaan minulle tekemistä lapasista. Ajatelkaas että nämä ovat ainakin 25v vanhat ja edelleen täysin nyppyyntymättömät! Niin se laatu on vuosien myötä muuttunut.

 Nykyään voi yhden kauden laskea neuleiden kestävän jos sitäkään. Lumileikit saavat monesti langan ihan pörröiseksi talvella. Mutta siitä huolimatta uusia on ihana tehdä eikä lapasia ja sukkia ole koskaan liikaa.

Yksi tuotos vihdoin blogistaniassa. Milloinkahan ne loput saisi julki? 

Liian hiljaista blogistaniassa

Kuulin tänään toteamuksen että kiirettä on vissiin ollut kun blogikaan ei päivity. Tässäpä siis tarjolle sillisalaattia lauantai-illan iloksi. Moni työ on odottanut samantapaisia kavereita valmiiksi jotta voisin blogata kaikki yhdellä kertaa. Mutta välillä valmistuminen ja projektit viivästyvät niin päivityksetkin odottavat. Ja juu kiire ja arki kaikkine muunnoksineen rysähti niskaan elokuussa ja sellaista haipakkaa mennään että mihinkähän se syyskuukin katosi? Ehdinköhän nauttia siitä yhtään?

Ompelukone surahtelee tasaisesti ja välillä valmistuukin..pehemiän rupusäkistä paljastui reilu pala tätä ihanaa joustofroteeta. Pyörittelin mielessä ajatusta trikoomekosta ja joku nettisivustoilla varoitteli ettei 

Tulisi yöpaitaa. Noh nopeasti ommellen tuli ihan liian pitkä ja yöpaita...lyhensin ja nyt tuntuu että tuli liian lyhyt. Käytössä on kuitenkin ollut ja ihan kiva paita on mutta harmittaa kankaan tuhlaaminen. Jäljelle jäävistä paloista kun ei tahdo saada mitään järkevää ja jos olisin kunnolla tehnyt alusta niin kangasta olisi jäänyt paljon enemmän jäljelle..

Lapsukainen tarvitsi kännykkäpussia koulun alkuun ja sellainen tulikin tehtyä. Ihan onnistunut tapaus. Laitoin askarteluhuopaa kankaiden väliin ja se toimii hyvänä pehmusteena. Oli tosin melko paksua ommeltavaa mutta lasten kännykotelossa mielestäni hyvä juttu kun kännykät tuppaavat kokea välillä kovia. Tässä totesin tehneeni monta juttua turhan monimutkaisesti ja tarkoitus oli bloggata samantien ja kirjata muutosideat ylös mutta...unohtui ja seuraavaa pussukkaa tehdessä olin taas lähtöpisteessä. 

 Tämä on enemmän aikuisversio joten pehmikkeenä elektroniikkapaketeissa usein olevaa ohutta pehmomuovia. En tiedä mikä sen nimi on, ei kuplamuovia kuitenkaan ;) kankaana vallilan verho (joka ensi jouluna on hieman lyhyempi versio...) nykyiset kännykät ovat kyllä hurjan isoja, tuntuu että nämä pussukatkin joutuu ompelemaan hurjan leveiksi ja korkeiksi. 

Pistetäänpä tähän nyt itselle muistiin että läppä leikataan päälikankaaseen erikseen ja vuoreen kaikki yhteen pötköön. Päällikankaan läpän ja pussiosan väliin ommellaan hihnan kiinnikkeet samalla saumalla. Sitten koko pussukka kääntöaukkoa vaille. Käännetään, ommellaan tarrat ja pussiosa yhteen. Epäselvää muille mutta jos itse edes muistaisin järjestyksen kun näitä mietiskelen. 

Lopuksi vielä kahdet eläimelliset sormikkaat kokoa 4v. 

 Näihin tuli käytettyä loput Regian zoofarista. Ovat kuopukselle sopivaa kokoa ja aika hauskan näköiset käsissä. Keltaisen tiikerilangan sain kulutettua loppuun, seepralankaa olisi vielä pieniin sukkiin tms. Ihan hauskat taas mutta enempää sormikkaita ei kyllä jaksa putkeen tehdä. 

Tällaista sekametelisoppaa tuntuu elämä nyt olevan, ei päätä eikä häntää :) ei vaan, monta rautaa tulessa ja monenlaista puuhaa vaiheessa, kai nämä niitä ruuhkavuosia nyt ovat...

Ompelukoneystävyys

Olen saanut uuden ystävän. Ystävystymiseen meni monta vuotta ja välillä tuntui että tätä ystävää en tarvitse elämääni mutta hiljaa tuli hyvää. Vihdoin kehtaan näyttää ompeluksiani julkisesti ja jopa käyttääkin. Virheitä tulee jokaiseen työhön mutta jos eivät itseä haittaa niin eipä niistä muidenkaan kannata nurista. Tänä viikonloppuna on ollut vuorossa lasten vaatteet. Piirtelin kaavat jo viikolla ja leikkelin kankaatkin mutta arkena ei kyllä ehdi ompelemaan. Joten heti perjantaina töiden päätyttyä tai oikeastaan jo aamulla ennen töihiin menoa aloitin kuopuksen farkkumekolla joka harmittavasti jäi työpäivän ajaksi kesken. Perjantaina istuin suoraan koneen ääreen töistä tullessa ja mies joka 7min minun jälkeeni tuli kotiin kysäisi että milloin minä oikein olen kotiutunut kun olen jo ompelemassa :) 

 Tässä tulos. Kuvat ovat surkeita koska mallinuket eivät innostuneet kuvailuihin. Saas nähdä miten kuopus ompelemiani vaatteita tulee käyttämään koska viimksi ompelemani kesähousut menivät kaverille koska niistä ei valmiina sitten tykättykään... 

 Tämä farkkumekko on ollut toiveissa siitä lähtien kun minä ompelin itselleni kesällä farkkumekon. Sitä oranssikukallista kangasta ei paikallisesta kangaskaupasta enää saanut mutta tällaista löytyi. Otin 50cm kangasta jonka ajattelin riittävän...vähän lyhyt mekko syntyi. Kaavat otin uusimmasta Suuri Käsityölehdestä jossa on Metsolan mekko kaava. Sitä siis lyhensin reippaasti ja meidän hoikkeliinille leikkasin 98/104 koon ilman saumavaroja. Taakse ompelin vetoketjun ja vihdoin pääsi yksi karnaluksista ostama halpisvetskari käyttöön. Vähän huonosti vetoketju asettui toiselta puolelta mutta ihan käyttökelpoinen mekko tästä tuli. Jännityksellä odotan milloin tämä paljon odotettu mekko pääsee käyttöön..

 Seuraavaksi trikoopaita liian isolla henkarilla. Tätäkin on odotettu mutta sovittaessakin ehti juuri ja juuri katsomaan ennenkuin kiskottiin jo pois päältä. Karkkikangasta ja resoria tilasin Hannan Kankaan loppuunmyynnistä ja aika hyvin tätä jäi vielä jäljelle. Koko 98 ja malli Ottobre 4/12 vähän muokaten. Alas ompelin toiveesta resorin ja valmista työtä ihastellessani huomasin kaula-aukkosauman päätyneen etupuolelle...miten ihmeessä kun tarkkaan katsoin että menisi oikein? No ihan kiva tästäkin tuli. Perustaidot alkavat olla hallussa vaikka pikkumokia syntyy...

Viimeinen pikatikki on esikoisen toppi. 

 Ostin ainakin 1,5m palan turkoosia trikoota Eurokankaan palalaarista. Kovin on ohutta trikoota joten topeiksi ja capreiksi taitaa päätyä. Ajattelin myös kokeilla kuopukselle yöhaalaria kun hän tykkää niistä eikä vauvojen unihaalari tyyppisiä pukuja 4v ole oikein tarjolla :) tämän topin kaava on piirretty pikaisesti vanhasta topista ja sanan mukaisesti pikaisesti ommeltu. 

Bloggausjonossa on vielä monta työtä mutta kukahan saisi aikaan kirjoitella niistäkin. Olen hurahtanut tuohon ompelemiseen (ja nettikangaskauppoihin) koska ompelemalla valmistuu tosi nopeasti uutta. Puikotkin suihkivat kuitenkin vielä tasaisesti. Jotain omaa harrastusta pitää olla :)

Paita per päivä

Pitkästä aikaa.. Monta valmistunutta ja kuvattuakin on valmiina mutta bloggaaminen on ollut työn ja tuskan takana. Aloitetaan kuitenkin melkein tuoreimmista.

Hannan kangas ja sisustus nettikauppa lopettaa ja satuin hyville tarjouksille. Tuli tilattua viitisen metriä kankaita ajatuksena ommella itselle tunikoita. Viime viikonloppuna tulikin sitten urakoitua. Kaavat ovat Ottobre 5/2013 ja ihanan peruskaavat jotk sopivat minulle muokkaamatta. 

 Perjantaipaita valmistui Royal tuotteen kankaasta. Nimeä en millään enää muista. Onneksi sain tätä tilattua ennenkuin loppui! Ihana kangas! Oikein onnistunut tekele josta tuli heti lempipaita.

 Lauantaina ompelin paidan trikoosta josta olen aiemmin ommellut mekon. Tästäkin tykkään ihan hurjasti. Jotenkin tämä kangas on niin kaunis että voisin vain katsella tätä. Tämän ompelin samalla kaavalla kuin perjantaipaidankin.

 Sunnuntaipaidan kaava on samasta ottobre 5/2013 mutta raglanhihoilla. Tämä kangas on myös Hannan kankaasta. Tämä on joustofroteeta joten vähän erilainen mutta ihana ja käyttökelpoinen tämäkin. 

Tälle viikolle on siis väriä riittänyt. Olen vähän huono ostamaan itselleni uusia vaatteita mutta nyt kun minusta tuntuu että onnistun ompelemaan ihan käyttökelpoisia vaatteita niin ehkä minunkin nvaatevarastoni uusiutuu välillä. Nyt on vain noiden nettikangaskauppojen kanssa käynyt kuten aikoinaan lankakauppojen. Surffailen ja ihastelen...ja tilailen...on kuitenkin ihana oppia uusia asioita. Ompeleminen kun ei ole koskaan ollut minun bravuurini. 

Viimeiseksi vielä superäitipostaus. Lähestulkoon aina kun lapset pyytävät ompelmaan tms. Jotain tulee sanottua että juu mutta ei nyt. Viikolla iltapala aikaan esikoinen kysyi voisiko katsoa kankaita kun toivoisi uutta penaalia. Puolessa tunnissa ideasta oli kankaat valittu, vetoketju löydetty ja uusi penaali ommeltu. Ihan vuorin kanssa. Itsekin yllätyin. 

Näin. Nyt lapset nukkumaan jotta itse pääsee potemaan nuhaa vesiräkämuodossa. Johan iski..

Lämmittävä paketti

Tuskinpa kukaan muu kuin neulootikko innostuu näin kovasti tällaisesta paketista. 

 Painoa 2kg ja oli se suurin paketti lähikaupan pakettihyllyllä. Ulkona edelleen +30 ja vähitellen alkaa pinnaa kiristämään..juu tykkään kesästä, auringosta ja lämmöstä mutta siinä vaiheessa ku mittari näyttää ulkona +45 ja sisällä +32 alan kaipaamaan viilennystä. Myönnän harkinneeni jo kylppärin lattialla makoilua koska ilman lattialämmitystä se on mukavn viileä. En kuitenkaan heittäytynyt kylppärin lattialle vaan istuin ulkona jalat kylmävesisaavissa jalkakylvyssä. Viilensi sekin :) kummallista tämä helteestä ei saa valittaa-näkemys. Miksei saa? Jos helteestä tulee kurja olo eikä kotona ole huippuilmastointia (ja autostakin se hajosi juuri helteiden alkaessa) niin miksei sitä saa kertoa vaan pitää hymyillä auringon kanssa kilpaa. 

No juu, en ole helleihminen, se tuli nyt selvitettyä ja sitten paketin sisältöön. Tarkkasilmäiset tunnistavat varmasti jo paketin pakkaustavasta mitä tilasin.

 Lankaa tietty ja Novitalta. Suuret kiitokset sinnepäin nopeasta toimituksesta! Maanantai-iltana tilasin ja tänään ovat jo hypisteltävänä. Lähinnä tuossa kasassa on lankoja jotka puuttuvat tekeillä olevista neuleista. Tuo maitosuklaa sekä Nallessa että 7 veljeksessä houkuttelee kovasti ja Nallea ostinkin perjantaina ilmestyvässä Novitassa olevaan villatakkiin. Sitten siinä onkin Puro Batikia tyttären paitaan ja Nalle Taikaa virkattuun mekkoon jota toivottvasti jossain vaiheessa jatkan. 

7 veikka syklaami on vaan niin ihanan väristä ja mustaa ja valkoista tarvitsee aina. Siinäpä ne, kyllä noita taas jonkun aikaa neuloo (kunhan sen verran viilenee että voi neuloa...) 

Tätä tulin vaan kertomaan, eipä mulla muuta.

Sukkia paleleville varpaille

Uusimmat sukankutaleet onkin sopiva esitellä kun ulkona elohopea kohoaa liki +30. Olen selvinnyt jo monta viikkoa ilman villasukkia mutta eiköhän niidenkin aika ole taas pian. 

 Näiden sukkien esiäoti on Ravelrysta löytyvä Stripe Tease malli. Nämä ovat vaan jo melko kaukana alkuperäisistä omne sovelluksineni etten tiedä pitääkö tätä oikeaoppisesti sanoa tuoksi malliksi vai omaksi malliksi. Kertokaa viisaammat vastaus. 

Joka tapauksessa nämä on neulottu 7 veljestä raitalangalla. Vasemmanpuoleiset punaraidalla ja oikeat sateenkaariraidalla. Sainpa nämäkin langat vihdoin käyttöön kun en ole oikein tiennyt mitä näistä tekisi. Punaisissa varressa 58s. Ja jalkaterässä 52. Karnevaaleissa alussa 54s. Ja jalkaterässä 48s. Punaiset ovat kokoa 39 ja sateenkaaret 36. Molempiin kului aika pitkälti koko raitakerä ja jonkinverran mustaa. Kivat ovat neulo mutta ei näitä montaa peräkkäin jaksa. Sen verran ovat nyhräämistä. 

 Muitakin raitoja on tehty. Tässä Kyjy 1 vuodelta 2013. Valmistuivat siis vihdoin. Hauskat sukat jotka jostain syystä hautautuivat korin pohjalle ja talvella mustan neulominen on sen verran tihrustamista että jäivät sen takia odottamaan kesää. Kokoa näillä 35-36 ja lankan musta Fabel ja sekalaiset samanvahvuiset jämät. Yhteen viiden kerroksen raitaan kuluu muuten niin onnettoman vähän lankaa että näissä jämäsukissa kulutus jäi melko näkymättömäksi. 

 Nämä ovat Fortissima Mexicoa. Mukava lanka neuloa ja taisinkin saada kulutettua koko loppukerän näihin. Eipä näistä muuta, perussukkaa parhaimmillaan. Koko 38-39 ja lankaa kului n. 60g.

 Viimeiset jämissukat ovat minun lempparit. Mustaa Fabelia ja Zaubeballin kevät jota jäi jäljelle viime kevään Malukahuivista. Näissäkään jämäkerät eivät näyttäneet loppuvan millään joten vielä täytyy yrittää kuluttaa ämä ihana pinkki-vihreä johonkin. Raidan leveys 2krs ja muuten normisukka, minulle passeli 38-39.

Näin. Seuraavaksi luvassa taas ompelua, ompelua ja lisää ompelua.