lauantai 18. heinäkuuta 2015

Touring bubbles

Oli Tour-de-sock kilpailun kolmannen etapin nimi. Etapin sukat tuntuivat vaikeustasoltaan lähes perussukilta kakkosetapin sukkien jälkeen. Tällä etapilla minua vain vaivasi koko ajan enemmän ja enemmän kipeytyvä sormi joka turvotessaan alkoi olla jo aika häiritsevä. Fysioterapeutti ja lääkäri sitä ihmettelivät. Ensin oletettiin kyseessä olevan nivelrikko ja sitten vanhan vamman ärtyminen (liian tiukkojen sormusten poisotto...) kyseessä oli sitten tuo pienen vamman ärtyminen neulomisesta. Neuloin näitä kuitenkin sen minkä pystyin mutta ihan niin nopeasti ei valmista syntynyt kuin olin toivonut. Taisin olla tällä etapilla 166. 
 Näihin sukkiin valitsin langaksi sponsorilanka Handun jolloin kartutin joukkueeni pistesaldoa yhdellä extrapisteellä. Handu on kyllä ihanan pehmeää lankaa mutta sen verran hintavaa etten ihan joka sukkaparia raaski siitä neuloa. Näihin sukkiin sain myös Lentävästä Lapasesta testattavaksi Knit Pron Cubics puikot joiden kerrotaan olevan paremmat nivelille ja niillä onkin ollut parempi neuloa. Olen selkeästi sellainen tiukistelija että sormet kärsivät. Varsinkin pienissä palmikonkierroissa ja kirjoneuleessa.
 Touring Bubblesit olivat siis mukavaa neulottavaa jossa mallikerrankin oppi jotakuinkin ulkoa viimeistään toisen sukan kärjessä :) uusia juttuja opin näistäkin sukista vaikka tänä kesänä tuntuu tulleen vastaan niin paljon uusia juttuja että meinaavat pääparalta ihan unohtua kun valmiiksi asti sukat saa. Ehkä niihin pystyy kuitenkin palaamaan myöhemmin. 

torstai 16. heinäkuuta 2015

Ihan paras mekko!

Tour-de-sock jatkuu kovaa vauhtia ja ensi viikolla alkaa loppukiri. Olen saanut kaikki sukat määräaikaan mennessä valmiiksi vaikken olekaan ehtinyt niitä bloggaamaan. En bloggaa tänäänkään sillä haluan esitellä ensin jotain ihanaa. Jotain onnistunutta ja tärkeää.


Sain mummon peruina keväällä häneltä jääneitä kankaita. Musta-valkoraita jäi mieleen melko pienenä palana josta toivoin saavani itselleni esim. T-paidan. Lähempi tarkastelu osoitti ettei pala ollut kuin 50cm x140 cm joten eipä siitä tehdä muuta kuin napapaita. Samasta pussista löytyi kuitenkin pala mustaa joustocollegea 65x140cm pala. Pesin kankaat eilen ja yön yli nukuttuani päädyin mallamaan Ottobren 2/15 optic flower mekon kaavat kankaan paloille. Raitakankaasta sain juuri ja juuri yläosan ilman saumavaroja (edellinen optic flower on tuntunut vähän väljältä joten ajattelin joka tapauksessa tehdä seuraavan ilman saumavaroja) ja mustasta kankaasta sai sopivasti alaosan ja taskut. Jotain väriä kaipasin musta-valkoisen rinnalle joten kaivoin kaikki resorit esille joita talosta löytyi. Sen jälkeen muu perhe äänesti vadelmanpunaisen ja turkoosin välillä. 

 Kun tämän on kerran jo ommellut niin eipä ompeluun paljon tuntia enempää kulunut. Ja kylläpä tuli ihana! (Vaikka itse sanonkin) ihan sopivan kokoinen ja punainen piristää kivasti. Tästä tulee kyllä syksyn lempparivaate. 

Pari iltaa sitten sain vihdoin ommeltua koko alkukesän mielessä pyörineen laukun. Keväällä ompelin sk4/15 lehdessä olleen laukun joka yllätti koollaan. Jäin silloin kaipaamaan vähän pienempää laukkua. Tilasin kangastukku.com vadelmanpunaista laukkukangasta ja retrokukka puuvillakangasta. Pienensin skn kaavaa reilulla kädellä. Ompelin mallista poiketen vuorin ja pienen sisätaskun ja muutenkin muuttelin kaavoja oman mielen mukaan. Nyt valmistunut laukku on sopivamman kokoinen vaikka läppä olisi voinut olla vähän isompi. Tämä tulee varmasti kyllä käyttöön syksyllä ja sopiikin hyvin tämän päivän mekkoon ;) nuo purjerenkaat olivat yllättävän helpot laittaa ja tekevät laukusta oman näköisen. 
 
Nyt olisi aika palata sukkakilpailun pariin. Olen huomannut kilpaneulonnan olevan aika kovas kropalle. On turvonnutta kipeää sormea ja ylijumittuneita niskoja. Kilpailu on kuitenkin ollut antoisa ja jokainen malli on opettanut monta uutta niksiä ja tapaa. Tällä hetkellä tosin kilpailuväsymys jo vaivaa ja varsinkin nämä viidennen etapin sukat kärsivät motivaatiopulasta. Kyllä ne valmiiksi tulevat kumminkin, sen verran kilpailuhenkinen olen huomannut olevani. 


tiistai 23. kesäkuuta 2015

Sitä sun tätä

Tour-de-sockin kolmas etappi on meneillään. Kilpaneuloja kärsii vain tällä hetkellä kipeästä sormesta joka hidastaa neulomista. Lääkärillehän ei voi mennä valittamaan, pistää vielä kilpailukiellon pystyyn. Ensimmäinen sukka on kuitenkin valmis ja toinenkin jo aloitettu. Tällä kertaa Ilun Handu langasta joten sponsoripisteitä tiimille on joka tapauksessa tulossa. 

Neulomistaukoa pitäessä voinkin esitellä keväällä kuvatut ompelukset joita ei ole tullut vielä blogattua. Kangasta on kyllä kotona yllin kyllin mikäli käsi ei kestä neulomista. Pieni kilpailuvietti estää kuitenkin luovuttamasta ihan heti. En tiennytkään että minussakin asuu pieni kilpailija vaikkei kärkisijoille olekaan minkäänlaisia mahdollisuuksia.


No niin. Esikoisen kavereilla oli synttäreitä melkein joka viikonloppu keväällä. En aina viitsisi ostaa jotain turhaketta edes kavereille joten keksin ommella tetrapussukoita kotoa löytyvistä materiaaleista. Esikoinen tykkäsi ideasta kovasti. Nopeastihan nämä valmistuivat. Mikä olikin hyvä koska jostain syystä nämä piti ommella aina juhlia edeltävänä aamuna pienessä kiireessä...
 Yksi pussukka oli kiireessä jäänyt kuvaamatta. Kolme näitä tuli tehtyä. 

Päiväkodin tädit ja esikoisen opettaja saivat kestokassit kevätlahjoina. Esikoinen ompeli itse oman kassinsa. 
Itsellekin jäi pari kassia ja kyllä ne vaan ovat hyviä kauppakasseja! 

Kaikkien pussukoiden ja kassien jälkeen tuli ommeltua myös vaatetta.
 Suorat mustat housut ompelin jo keväällä hautajaisiin ja ohuen ihanan trikoopaidan ompelin risteilyvarusteeksi. Tuosta paidasta tykkään kyllä ihan hurjasti. Kangas on hyvin laskeutuvaa trikoota ja löytyi alennuspalana paikallisesta kangaskaupasta. Mitŧaa oli 1,15m joten paljoa ei jäänyt jäljelle mutta tähän paitaan mitta riitti oikein hyvin. Malli on viime vuoden Sksta. Numeroa en nyt muista. Täytyy vielä tarkistaa mutta samalla kaavalla tein viime vuonna kaksi mekkoa. Takakappaleen kaula-aukkokin onnistui kolmannella yrittämällä. Minä olen laiska laittamaan tukikangasta joten tällainen trikoo venyy ja paukkuu kunnes keksin kokeilla maalarinteippikikkaa. Sillä onnistuikin sitten ihan loistavasti! Tuosta vesiputouskauluksesta tykkään kovasti ja se onkin tosi helppo ommella. 

Tässäpä ne rästikuvat taisivat sitten olla. Enää muutama työpäivä ennen lomaa. Jospa sitten saisi ompeluhuoneen siivottua ja aloitettua ne suunnitellut ompelut.

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Tour-de-sock etappi 2.

Huh huh. Meinasi usko loppua jo näitä sukkia neuloessa ja sormia särkee vielä tänäänkin vaikka eilen sain valmiiksi. Toivottavasti toipuvat huomiseen mennessä kun seuraava etappi alkaa. Mutŧa hienot tuli. 

 Mallin suunnittelija on Kirsten Hall ja nimi Far into the forest. Lankana minulla oli dropsin Fabel musta ja Austermann Step kirjava. 

 Sukat neulottiin kirjoneuleena ja vaikka ensin näytti todella vaikealta ei kuvio ollutkaan niin vaikea. Minä tosin en koskaan oppinut mallineuletta ulkoa kuten moni muu kanssakilpailija.. Jossain vaiheessa opin kyllä muistamaan mitä neulemerkit tarkoittivat ja sehän oli jo saavutus.


Näissäkin tuli kyllä opittua monia uusia asioita ja mielenkiinto pysyi loppuun asti. Toisen sukan varressa alkoi jo väsymys vaivata. Pohjan olisi voinut tehdä pidemmäksi jolloin varresta ei olisi tullut niin pitkä mutta minä kiirehdin pohjassa jolloin sain tehdä noita silmä/lehtipareja ihan tolkuttomasti varteen. Valmista tuli kuitenkin ja huominen etappi alkaa aamulla klo. 8 joten tänään on vuorossa keriä Handun sponssilangat valmiiksi. Ja huilia :) 


sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Tour-de-sock etappi 1

Kaipasin elämääni jotain ihan muuta ja menin ja osallistuin Ravelryn Tour-de-sockiin. Ideana on neuloa kuudet sukat kahdessa kuukaudessa mahdollisimman nopeasti ohjeen julkaisun jälkeen. Ensimmäinen ohje julkaistiin 1.6 ja minä olin valmiina printterin, langan ja puikkojen kera jo neljältä. Koko ilta vierähti ohjeen, Ullan neulesanaston ja youtuben kanssa. Hieman oli hakusessa englanninkielinen neulesanasto...

Ensimmäinen ohje oli suomalaisen TiiQ:n Virrat. Kaunis malli jossa palmikonkierrot kiertyivät välillä niin että päätä pyörrytti. Mutta lopputulos on hieno ja oikeastaan kaikki muu paitsi oikeat ja nurjat silmukat olivat minulle uutta. 

Ensimmäistä sukkaa väänsin viikon! Oikeasti viikon! Ensimmäiset päivät kuluivat neuloen sentin ja purkaen kaksi. Mietin jo oliko kisakuume vaikuttamassa, mitään en tajunnut kun piti olla nopea. Varteen päästyäni helpotti ja sitten sujuikin sutjakkaasti. Toisen sukan neuloin päivässä :). 

Tässä etapissa pääsin sijalle 243 eli eipä sillä paljon hurrata mutta siitä on hyvä lähteä parantamaan. Seuraava ohje julkaistaan torstai-iltana. Sitä odotellessa täytyykin etsiä puikot jo valmiiksi, lankavaihtoehdot löytyivät viikonlopun Karnaluks reissulta.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Takit tytöille

Toukokuu tuli, oli ja meni. Mukaan mahtui tunteiden koko kirjo ja sai pistää ajatuksetkin ihan uuteen kasaan. Tänään huokaan että onneksi huomenna on kesäkuu, uuden kuun mahdollisuudet. Jospa edes puolet stressistäkin jäisi toukokuun puolelle. 


Ompelukone on surissut ja valmista on tullut. Uutta olen oppinut ja iloinnut tuotoksistani. 
 Huono kuva kun mustaa aamuhämärässä kuvasi. Tytär tarvitsi harrastukseensa mustan verkkatakin. Ostin EKsta mustaa collegea jo syksyllä mutta nyt ehdin vasta ompelemaan. Kaavan piirsin jostan Ottobren raglanpaidasta ja muokkasin sen takiksi. Enpä älynnyt että kaula-aukosta tulee siten liian iso. Onneksi kauluksen resori auttoi vähän asiaa. Tämä ei ole mikään kaikkein onnistunein tekele mutta kovasti tämä on ollut käytössä joten eipä minulla valittamista.


Tämä onnistui jo paremmin kun otti huomioon edellisten takkien virheet. Kaava on sama kuin kuopuksen karvahupparissa taannoin. Nyt en muista mikä Ottobren lehti oli kyseessä mutta Brum brum oli mallin nimi. Kissakangas on joustofroteeta ja keltainen trikoota. Taskut ovat tässä samalla korkeudella (jee), hupussa on vuori ja vetoketjun kohdalla alavarat. Monta uutta asiaa minulle. Vetoketju oli liian lyhyt joten ensi kerralla kannattaa suosiolla ostaa 40cm vetska. 
 Kyllä tämäkin on kelvannut käyttöön vaikka joku tässä kuopusta tökkiikin. Minä tykkään tästä kuitenkin.

Muitakin on tullut ommeltua mutta niistä seuraavassa postauksessa.